Ruoka puhuttaa. Samalla siitä liikkuu valtavasti ristiriitaista ja virheellistäkin tietoa. Sosiaalisen median lisäksi vinksahtanutta ruokapuhetta tuottavat aikuiset.
Joulukuussa Helsingin Sanomien kolumnissa toimittaja kirjoitti kriittiseen sävyyn kouluruuasta. Hän oli käynyt sitä kerran maistelemassa. Toimittaja kirjoitti asiasta neljän lapsen äidin näkökulmasta ja totesi, että kasvisruoka on liian kevyttä.
Jos ja kun kasvispainotteista ruokavaliota halutaan lisätä sekä ihmisten että maapallon hyvinvoinnin vuoksi, näin mustavalkoiset kannanotot Suomen suurimman päivälehden pääkirjoitussivulla eivät edistä tavoitteen toteutumista.
Loppuvuonna herkutellaan, alkuvuonna sovitellaan syntejä
Se, mitä ja miten ruuasta kirjoitetaan, voi parhaassa tapauksessa olla teko lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveen ruokasuhteen puolesta. Pahimmassa tapauksessa ruoka liitetään ulkonäköön, jolloin seurauksena voi olla kompleksinen ruokasuhde.
Sosiaalisessa mediassa hyvinvointivinkkejä voi jakaa kuka vain. Mitä enemmän yleisöä on, sitä enemmän julkaisijalla on vaikutusvaltaa. Ristiriitaisen ja virheellisenkin informaation kohinassa aikakaus- ja uutismedioilla on tärkeä tehtävä: ne voivat toimia terveen ruokapuheen edistäjinä välittäen luotettavaa ja monipuolista tietoa ravinnosta ja hyvinvoinnista.
Media on ruokakasvattaja, pyrki se siihen tai ei. Siksi toimituksissa on tärkeää miettiä, millaista viestiä oma media ruuasta ja syömisestä välittää.
Kasviksia voi nostaa otsikoihin monesta näkövinkkelistä: Esitelläänkö kauden satokausiherkut ja vinkit hävikin pienentämiseen vai kehotetaanko antamaan kiloille kyytiä? Otsikot hyppäävät kaupan lehtihyllystä myös lasten ja nuorten silmille rakentaen mielikuvaa siitä, millainen syöminen on hyväksyttävää.
Tuttu mutta jo elähtänyt kaava on, että loppuvuonna herkutellaan ja alkuvuonna sovitellaan syntejä ja sulatellaan kinkkua. Ilahduttavaa muutosta onneksi näkyy jo. Samalla, kun ekologisuus on noussut ruokajutuissa nautinnon ja hyvinvoinnin rinnalle, lehdet jakavat laihdutusreseptien sijaan enenevässä määrin vinkkejä jouluruokajämien hyödyntämiseen ja satokausiruokiin.
Medialautanen ohjaa luotettavan ruokatiedon äärelle
Pelkästään ruokaan keskittyvien lehtien lisäksi moni aikakausmedia jakaa reseptejä, julkaisee ruokaliitteitä ja tarkastelee ravintoa ja ruuantuotantoa eri näkökulmista. Ruoka näkyy vahvasti myös aikakausmedioiden mainostilassa.
Suomalaisten aikakauslehtien monipuolista ruokasisältöä pääsee maistelemaan Aikakausmedian uudelta Medialautaselta, joka pureutuu ruokajournalismiin ja -mainontaan nautinnon, hyvinvoinnin ja ekologisuuden näkökulmista. Lehtiaineistojen lisäksi oppimateriaali koostuu opetusvideoista, joilla Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n asiantuntijat puhuvat ruuasta ikätasoisesti ja mikä tärkeintä – positiivisesti.
Medialautasen avulla voi tutkia ruuasta liikkuvien väitteiden paikkansapitävyyttä, tarkastella omaa ruokasuhdetta, harjoitella oman kehon viestien kuuntelemista sekä oppia tunnistamaan, mihin tarpeeseen ruokamainokset pyrkivät vetoamaan. Parhaassa tapauksessa oppimateriaali voi myös lisätä kouluruokamyönteisyyttä ja auttaa ymmärtämään, miksi kasvisruuan lisääminen on ekoteko.
Medialautasen sisältö on suunniteltu eskarista yläkouluun, mutta ei se ole pahitteeksi aikuisellekaan.
Tutustu uuteen oppimateriaaliin tästä
Piia Matikainen
mediakasvatusasiantuntija
piia.matikainen@aikakausmedia.fi
040 920 9750
