Haku

Mistä aikakauslehtitalojen ilmastopäästöt syntyvät ja miten niitä vähennetään?

Mediatalot seuraavat päästökertymäänsä säännöllisesti ja ovat asettaneet omia tavoitteitaan niiden vähentämiseksi. Päästöt kertyvät sekä kustantajien omista suorista päästöistä että alihankintaketjusta tulevista epäsuorista päästöistä.

Kustantajien omien, suorien päästöjen osuus koko päästöpotista on häviävän pieni, vain jokusen prosentin luokkaa. Omien päästöjen vähentämiseksi on jo tehty paljon esimerkiksi panostamalla kiinteistöjen energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan sekä vaihtamalla polttomoottoriautoja sähkö- tai hybridiautoihin.

– Helpoimmat toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi on jo tehty arjen pienillä valinnoilla. Nyt pitää malttaa keskittyä olennaisiin, työläisiin asioihin eikä lillukanvarsiin. Päästöjä ei vähennetä taikatempuilla vaan kovalla työllä, tiivistää palvelukoordinaattori Tiina Kallioinen Otavamedialta.

Leijonanosa päästöistä oman talon ulkopuolelta

Valtaosa mediatalojen päästöistä kertyy epäsuorasti arvoketjusta, muun muassa lehtien painatuksesta ja logistiikasta.

Esimerkiksi Sanomalla hieman yli puolet kasvihuonepäästöistä on peräisin hankituista tuotteista ja palveluista, kuten paperiostoista, aikakauslehtien, sanomalehtien ja kirjojen painamiseen liittyvästä energian ja materiaalien kulutuksesta sekä markkinointi- ja tv-tuotantopalveluista. Tuotteiden kuljetus ja jakelu kerryttää päästöistä reilut 10 prosenttia.

Digin ja printin päästöt syntyvät eri vaiheessa tuotteen elinkaarta: digissä mediaa käytettäessä ja printtimediassa ennen kuin tuote päätyy asiakkaalle.

Viestintä- ja brändijohtaja Elina Kukkonen Alma Medialta kertoo, että Alman suurimmat epäsuorat päästöt syntyvät lehtien painamisesta ja jakelusta sekä tieto- ja viestintäteknologiapalveluista.

– ICT-palveluiden osuus on näistä suurin, noin 30 prosenttia. Jakelusta kertyy noin 17 prosentin osuus ja lehtien painamisesta noin 13 prosentin osuus, Kukkonen kertoo.

A-lehdillä isoin päästöpotti syntyy kokonaishiilijalanjälkeen suhteutettuna ostetuista tuotteista ja palveluista, kuten paperiostoista ja aikakauslehtien painamiseen liittyvästä materiaaleista ja energiankulutuksesta. Näiden osuus päästöistä on lähes 70 prosenttia.

– Toiseksi eniten päästöjä aiheuttavat kuljetukset ja jakelu, ja kolmanneksi eniten myytyjen tuotteiden poistaminen käytöstä, kertoo markkinointi- ja viestintäjohtaja Terhi Hauskamaa A-lehdistä.

Yhteistyökumppaneiden valinnalla on suuri merkitys

Kun päästöt syntyvät pääosin oman talon ulkopuolella, niiden vähentämiseksi tarvitaan monipuolista yhteistyötä kumppanien ja alihankkijoiden kanssa.

Esimerkiksi Otavamedialla on istahdettu samaan pöytään kahden ison kumppanin kanssa: logistiikkaa hoitavan Postin sekä Punamustan, jolle painotyöt on keskitetty. Vastuullisuuskoordinaattori Tiina Kallioisen mukaan painon keskittämisellä on jo pystytty pienentämään hiilijalanjälkeä ja järkevöittämään logistiikkaa.

– Kolmen organisaation kolmikantaryhmässä pystymme tunnistamaan ongelmia yhdessä, mikä helpottaa juurisyiden löytämistä ja ongelmanratkaisua. Mukana on myös tuotannon asiantuntijoita, jotka ymmärtävät, mitä prosessin aikana oikein tapahtuu, Kallioinen sanoo.

Aikakausmediakustantajat suosivat yhteistyökumppaneita, joilla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Epäsuorat päästöt alihankintaketjusta muodostavat valtaosan lehtitalojen hiilijalanjäljestä.

– Ajatuksena on muun muassa mallintaa arvoketjun toimintaa niin, että ymmärrämme, minkälaisia yhteyksiä eri asioilla ja ilmiöillä on. Tämä on edellytys tavoitteellisen ilmastotyön tekemiselle.

Terhi Hauskamaa A-lehdistä arvioi, että alihankintaketjun päästöihin pystytään vaikuttamaan muun muassa raportoimalla ja viestimällä avoimesti työstä ilmaston hyväksi.

– Uskomme, että myös yhteistyökumppaneillamme ja sidosryhmillämme on samanlaisia ilmastotavoitteita. Haluammekin valita kumppanimme niin, että sitoudumme yhteisiin ilmastotavoitteisiin, Hauskamaa sanoo.

Sama taktiikka on käytössä Alma Medialla: yhtiö suosii yhteistyökumppaneita, joilla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Lisäksi yhtiön kaikissa 11 toimintamaassa siirrytään fyysisistä palvelinkeskuksista pilveen.

Digistä syntyy erilaisia päästöjä

Olisiko digitaalisten sisältöjen suosion kasvussa avain myös hiilijalanjäljen pienentämiseen? Digitaalisen ja painetun median päästöt syntyvät eri tavoilla, minkä vuoksi niiden suora vertailu on haastavaa.

– Digitaalisen median puolella päästöt syntyvät vahvemmin mediaa käytettäessä. Printtimediassa taas päästöt syntyvät tuotteen elinkaarella ennen kuin tuote päätyy asiakkaalle, kuvailee vastuullisuuspäällikkö Eveliina Nygren Sanomalta.

Mediankäyttö digitalisoituu koko ajan. Siksi on tärkeää varmistaa, että digitaalisen käytön päästöt eivät kasva.

Digitaalisten sisältöjen etu päästöjen vähentämisen kannalta on siinä, että painatuksen ja logistiikan aiheuttamia päästöjä ei synny. Tilalle tulee kuitenkin datan ja energian käytöstä koituvia päästöjä.

Laajemmassa mittakaavassa mukaan tulevat myös päätelaitteiden tuotannosta koituvat päästöt.

– Mediankäyttö digitalisoituu koko ajan. Siksi on tärkeää varmistaa, että digitaalisen käytön päästöt eivät kasva. Tärkeässä roolissa ovat jo tehdyt päätökset esimerkiksi vähähiilisten datakeskusten käyttämiseksi sekä digitaalisen median ekosysteemin tehokkuuden varmistaminen, Nygren sanoo.

Kunnianhimoista ilmastotyötä

Ilmastotyöllä on suuri merkitys kaikille mediataloille ja sitä tehdään kunnianhimoisella otteella. Monien mediatalojen tavoitteet pohjautuvat pitkälti kansainväliseen Science Based Targets -aloitteeseen.

Sanoman Eveliina Nygren arvioi, että ilmastotyön painopiste ei ole vuosien mittaan muuttunut merkittävästi, mutta kunnianhimon taso on kasvanut.

Suomen media-ala on sitoutunut pyrkimään hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.

– Tunnistamme tarpeen toimia päästöjen vähentämiseksi mahdollisimman nopeasti, koska näemme jo nyt ilmastonmuutoksen seurauksia ympäri maapalloa. Nopeat päästövähennykset ovat paras keino varmistaa, että teemme ilmastovaikutusten minimoimiseksi oman osamme, Nygren sanoo.

Otavamedian Tiina Kallioinen muistuttaa, että mediatalot ovat jo pitkään tehneet töitä vastuullisuuden eteen monella eri saralla.

– Vastuullisen toiminnan periaatteilla on aina ollut iso merkitys. Uudet vaateet eivät muuta sitä, että tätä työtä on tehty aina.

Teksti: Riitta Säteri | Kuvitus: Tuomas Kärkkäinen

Näistä mediatalojen päästöt syntyvät

1–5 %: Omat suorat päästöt, kuten:

  • Omien ajoneuvojen polttoaineen kulutus
  • Kiinteistöjen sähkö, kaukolämpö ja jäähdytys

95–99 %: Alihankintaketjun epäsuorat päästöt, kuten:

  • Materiaaliostot, esim. paperi
  • Materiaalien ja toimitilojen jätteet
  • Lehtien painaminen
  • Painettujen lehtien kuljetus ja jakelu
  • Tuotteiden digitaalinen käyttö
  • ICT-palvelut
  • Liike- ja työmatkat
  • Myytyjen tuotteiden poisto käytöstä

Näin päästöjä pienennetään

  • Yhteistyö kumppanien ja alihankkijoiden kanssa: selvitetään, mistä päästöt koituvat ja miten niihin voidaan vaikuttaa.
  • Ilmastotavoitteisiin sitoutuneiden kumppanien suosiminen, kumppanien ja alihankkijoiden kannustaminen ja opastaminen.
  • Painotöiden keskittäminen ja logistiikan järkevöittäminen.
  • Siirtyminen fyysisistä palvelinkeskuksista pilveen.
  • Omien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen.
page shape 1 page shape 3

Lue myös

×

Haku: