Tutkimus: Aikakauslehdet sitouttavat vieraskielisiä suomalaiseen yhteiskuntaan

Useampi kuin joka kymmenes suomalainen puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. He ovat merkittävä ja jatkuvasti kasvava kohderyhmä, mutta heidän mediankäytöstään tiedetään varsin vähän. Juuri julkaistu Aikakauslehtien lukutottumukset vieraskielisellä väestöllä -tutkimus paikkaa tietoaukkoa. Tutkimuksen toteutti tutkimusyritys Fifty5Blue.

Keskeinen tulos oli aikakauslehtien kannalta ilahduttava, sillä yli puolet (53 prosenttia) vieraskielisistä lukee aikakauslehtiä joko painettuna tai diginä vähintään kuukausittain. Suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön verrattuna se on merkittävästi vähemmän, mutta mikään kadotettu kohderyhmä vieraskieliset ei ole. 

Aikakauslehtiä lukevista vieraskielisistä moni on asunut Suomessa pitkään. Ryhmässä korostuvat työikäiset, perheelliset ja suurissa kaupungeissa asuvat, joilla on hieman vertailuryhmää korkeampi tulotaso. Joka viides lukija tilaa talouteensa jotakin maksullista suomalaista aikakauslehteä. Keskimäärin vieraskieliset lukevat 1,9:ää aikakauslehteä painettuna ja 1,7:ää aikakauslehteä digissä.

Medioiden käyttöuseus vieraskielisillä lukijoilla

Suomalaisia aikakauslehtiä lukee painettuna vähintään kuukausittain 34 prosenttia ja digitaalisena 38 prosenttia vastaajista. Kun huomioidaan sekä painetun että digitaalisen aikakauslehtien lukijat, kuukausittain aikakausmediat tavoittavat yli puolet vieraskielisestä väestöstä. Lähde: Aikakauslehtien lukutottumukset vieraskielisellä väestöllä, Fifty5Blue, 2026.

Aikakauslehtien lukeminen auttaa ymmärtämään suomalaisuutta

Keskeinen syy lukea aikakauslehtiä on halu oppia uutta (66 prosenttia lukijoista) ja pysyä ajan tasalla maailman tapahtumista (61 %). Puolet (49 %) vastaajista kertoo syyksi lukemiselle klassikkoperustelun: halun rentoutua ja viihtyä lehden parissa. Rentoutumista painottivat lukemisen motiivina erityisesti lukijat, joilla oli hyvä kielitaito ja vakiintunut suhde aikakauslehtiin.

Korkealle lukumotiiveissa nousevat myös integroitumiseen liittyvät syyt: lähes puolet (48 %) kertoo lukevansa aikakauslehtiä, koska haluaa ymmärtää paremmin suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Tämä korostui erityisesti heillä, jotka olivat asuneet Suomessa vasta vähän aikaa.

46 prosenttia haluaa kehittää lukemisella suomen kielen taitoaan. Kielitaidon kehittäminen oli keskeinen motiivi niille lukijoille, joiden kielitaito oli kehittyvä tai keskitasoinen. Liian vaikea kieli mainittiin myös suurimmaksi lukemisen esteeksi.

Miksi luet aikakauslehtiä?

Tiedonhalu oli keskeinen lukumotiivi. Kysytty heiltä, jotka lukevat aikakauslehtiä ainakin joskus, N = 427. Lähde: Aikakauslehtien lukutottumukset vieraskielisellä väestöllä, Fifty5Blue, 2026.

Painetun lehden lukijat vaikuttavat olevan monilla tavoin lukutottumuksiltaan samankaltaisia suomen- ja ruotsinkielisten lukijoiden kanssa. He ovat vanhempia kuin digilukijat ja he yhdistävät printin rauhalliseen lukukokemukseen, rentoutumiseen ja omaan aikaan. He ovat myös selvästi sitoutuneempia aikakauslehtiin kuin digissä lehtiä lukevat ja pitävät niitä luotettavina ja laadukkaina. He ovat kiinnostuneet erityisesti hyvinvoinnista, kulttuurista, yhteiskunnasta, arjen hyötysisällöistä ja suomalaisesta elämäntavasta. 

Digilukijoissa korostuvat työikäiset, korkeakoulutetut ja kaupungeissa asuvat, joilla on hyvä kielitaito. He käyttävät aikakauslehtiä erityisesti tiedonhakuun ja yhteiskunnan seuraamiseen sekä kielitaidon kehittämiseen. Digitaalisuus on heille lähtökohta myös muussa mediankäytössä. Digissä lukijat odottavat verkkosisällöiltä sujuvaa käyttökokemusta ja helppoa saavutettavuutta. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että aktiivinen läsnäolo somessa on tärkeä edellytys sisältöjen löytämiselle.

Suomeksi, kiitos!

Valtaosa vieraskielisistä lukijoista (64 %) lukee aikakauslehtiä suomeksi. Niitä luetaan jopa enemmän kuin lehtiä omalla äidinkielellä (48 %) tai englanniksi (42 %).

Suomeksi lukevat erityisesti sellaiset lukijat, joilla on hyvä suomen kielen taito ja jotka ovat asuneet Suomessa pidempään. Englanninkielisiä lehtiä lukevat varsinkin nuoremmat korkeakoulutetut. Omalla äidinkielellään puolestaan lukevat suomea heikommin osaavat.

Keskeisin kehitystoive liittyi helpompaan kieleen. Moni vastaaja koki, että aikakauslehdet voisivat olla tärkeämpi osa arkea, jos niiden kieli olisi helpommin lähestyttävää.

Selvä enemmistö (71 %) kokee, että aikakauslehdet auttavat suomen kielen oppimisessa. Hieman yli puolet kokee, että aikakauslehtiä on helppo lukea suomeksi – ja samoin yli puolet arvioisi lukevansa enemmän, jos oma kielitaito olisi parempi. Moni toivoo aikakauslehtiin selkokielisiä sisältöjä, mikä olikin vastaajien merkittävin kehitystoive suomalaisille aikakauslehdille. Tulokset kertovat siitä, että aikakauslehdet ovat vieraskielisille lukijoille arvokkaita paitsi sisältöjensä takia myös välineenä kielen oppimiseen.

Useampi kuin joka toinen kertoo, että lukisi enemmän suomalaisia aikakauslehtiä, jos sisältö olisi automaattisesti käännettävissä englanniksi tai omalle äidinkielellä. Noin puolet käyttää erilaisia käännöstyökaluja juttujen kääntämiseen jo nyt. Englanninkielinen sisältö ja tekoälykäännösten laadun parantuminen on mahdollisuus aikakauslehtien kustantajille ja saavutettavuutta parantava seikka lukijoille.

Kiinnostavat aiheet ratkaisevat

Aikakauslehtien lukemista vaikeuttavista tai estävistä seikoista nousi selkeiten esiin liian vaikea kieli (44 prosenttia vastaajista), sisältöjen kuluttaminen mieluummin verkosta (43 %), lehtien liian korkeaksi koettu hinta (38 %). Liian korkea hinta korostui erityisesti nuoremmilla, perheellisillä ja matalammin koulutetuilla.

Joka viides vastaaja kertoi, ettei tunne suomalaisia aikakauslehtiä, ja tutkimuksessa nousikin esiin mahdollisuus tavoittaa uutta yleisöä aktiivisemmalla somenäkyvyydellä. Joka viides oli myös sitä mieltä, että lehdissä näkyy liian vähän erilaisista kulttuuritaustoista olevia henkilöitä ja että lehdet tuntuvat olevan vain suomenkielisille suunnattuja.

Mikä estää tai vaikeuttaa suomenkielisten aikakauslehtien lukemista?

Lukemista estää erityisesti puutteellinen kielitaito tai digitaalisten kulutustapojen suosiminen. N = 504. Lähde: Aikakauslehtien lukutottumukset vieraskielisellä väestöllä, Fifty5Blue, 2026.

Tärkein lukemiseen kannustava houkutin on lehden kiinnostava aihepiiri eli itseä kiinnostavat sisällöt. Tämä motiivi näkyy kaikissa ryhmissä, mutta erityisesti nuorilla, korkeasti koulutetuilla ja aktiivisesti digimediaa käyttävillä.

Vastauksista käy ilmi myös suosittelijoiden vaikutus: useampi kuin neljä kymmenestä arvioi lukevansa enemmän aikakauslehtiä, mikäli ystävä, koulu tai kirjasto suosittelisi niitä. Yleisesti ottaen suosituksia itselle sopivista lehdistä kaipaisi 35 prosenttia vastaajista. Suositusten merkitys korostuu erityisesti vähemmän aikaa Suomessa asuneilla.

Joka kolmas lukisi aikakauslehtiä enemmän, jos niissä näkyisi enemmän eri kulttuuritaustaisia ja monikielisiä ihmisiä. Monikulttuurisuuden ja kansainvälisen näkökulman huomioiminen nousi esiin myös avoimissa vastauksissa. 

Vain kahdeksan prosenttia vastaajista sanoo, että ei ole millään keinolla suostuteltavissa lukemaan enemmän. 

Mikä saisi sinut lukemaan suomenkielisiä aikakauslehtiä useammin?

Itseä kiinnostavien aiheiden näkyminen lehdissä on tärkein kannustin lukemiselle. N = 504. Lähde: Aikakauslehtien lukutottumukset vieraskielisellä väestöllä, Fifty5Blue, 2026.

Tutkimus osoittaa, että suomalaisilla aikakauslehdillä on merkittävä rooli vieraskielisten suomalaisten arjessa. Erityisen vahva suhde on heillä, joilla on hyvä kielitaito ja jotka ovat asuneet Suomessa pitkään. Lehdet nähdään tiedonlähteen lisäksi myös tapana oppia suomen kieltä, ymmärtää suomalaisia ilmiöitä ja seurata yhteiskuntaa. 

Keskeisin kehitystoive liittyi helpompaan kieleen. Moni vastaaja koki, että aikakauslehdet voisivat olla tärkeämpi osa arkea, jos niiden kieli olisi helpommin lähestyttävää. Vieraskieliset ovat kiinnostuneita suomalaisista aikakauslehtien sisällöistä, ja kynnystä hakeutua niiden pariin voi madaltaa tekemällä sisällöistä helpommin saavutettavia, digitaalisempia ja vielä paremmin arkeen kiinnittyviä.

Tällä hetkellä joka viides lukija voisi kuvitella maksavansa aikakauslehtien sisällöistä seuraavan viiden vuoden aikana. Hyvä uutinen on se, että maksuhalukkuus kytkeytyy selvästi hyvään kielitaitoon ja pidempään asumisaikaan Suomessa. Heitä on vuosi vuodelta enemmän.

Tutustu tutkimukseen