Kesälomien kynnyksellä yhä useampi lomalainen ostaa mökille, roadtripeille ja riippumattoon ajanvietteeksi ristisanatehtävälehden. Ristikot ovat myynniltään suurin aikakauslehtien lehtiryhmä, ja Lehtipiste ennustaa niiden suosion kasvavan edelleen.
Ristikkolehtien irtonumeromyynti kääntyi kasvuun korona-aikaan monien muiden aikakauslehtien imussa vuonna 2021, mutta buumille ei ole näkynyt vielä loppua. Lehtipisteen valikoimajohtaja Anna-Leena Raidan mukaan viime vuonna myytiin yli neljä miljoonaa ristikkolehteä.
Myös erikoisristikoiden, eli japanilaisten ristikoiden, tavuristikoiden ja sanahakujen, valikoima on laajentunut viime vuosina. Lisäksi sudokuilla ja kryptoilla on oma vankka ostajakuntansa.
Ristikkolehti on erinomainen vaihtoehto digille, sillä sen ratkominen onnistuu ihan missä tahansa ilman ruutuja.
– Suomessa ilmestyy yli 150 erilaista ristikkolehteä, mutta tilanne elää kategorian sisällä jonkin verran. Uusia lehtiä tulee joka vuosi, mutta joitakin myös lopetetaan, Raita sanoo.
Ristikkolehtien myynnissä tapahtuu selvä piikki kesäkuukausina. Yksi syy on Raidan mukaan irrottautuminen arjesta, sillä nykymaailmassa suurin osa tiedosta ja viihteestä on digitaalista. Lomapäiviin kaivataan muuta sisältöä kuin näyttöjen ääressä olemista.
– Ristikkolehti on erinomainen vaihtoehto digille, sillä sen ratkominen onnistuu ihan missä tahansa ilman ruutuja.
Monet kaipaavat kesällä tekemistä, jossa ei tarvita ruutuja eikä älypuhelimia.
Suosituimpia ovat helpot ristikot
Kolmiokirja on markkinan suurin ristisanatehtävien kustantaja. Sen valikoimassa on yli 30 ristikkolehteä, joiden lisäksi se julkaisee sudokuja, sanahakuja, kryptoja ja muita tehtävälehtiä. Kustantajan suosituimpia ristikkolehtiä myydään jopa 12 000 – 13 000 kahden kuukauden aikana, jolloin ne ovat myynnissä Lehtipisteen valikoimissa.
– Jos kesä on viileä ja sateinen, se näkyy piikkinä ristikkolehtien myynnissä. Aurinkoisena kesänä ihmiset ovat mieluummin ulkona ja tekevät jotain muuta. Meillä kiivain sesonki on kuitenkin loppuvuodesta marras-joulukuussa, sanoo Kolmiokirjan ristikkolehtien päätoimittaja Eero Kettunen.
Kolmiokirjalla on erilaisia ristikkobrändejä paljon helpoista vaikeisiin ja eri ikäisille. Perinteisesti suosituimpia lehtiä ovat helpot ristikot, mutta vaikeillekin on oma yleisönsä. Esimerkiksi Iisakin Ristikot -lehdellä on menossa 55. vuosikerta. Irtomyynnissä se ei ole suosituimpien joukossa, mutta sillä on oma uskollinen tilaajakuntansa.
Kustantajan ikisuosikkeja ovat Isoäidin Ristikot, Isoisän Ristikot ja Entisajan Kunnon Ristikot, jotka ovat kaikki sadan myydyimmän aikakauslehden listalla. Myydyin irtonumero on Helpot Lempi-Extra -ristikot.
Suomessa ilmestyy yli 140 erilaista ristikkolehteä.
Perinteisten ristikoiden sanasto on monesti tutumpaa varttuneemmalle ratkojakunnalle ja tyypillisin lehden ostaja onkin kuluttajatutkimuksen mukaan 69–74-vuotias nainen. Nyt uudenlaiset ristikot ovat houkutelleet myös nuoria tarttumaan ristikoihin. Tästä esimerkkinä markkinoiden uusi tulokas Pop-ristikot, josta on tullut Lehtipisteen mukaan menestys ja suorastaan ilmiö.
Graafinen suunnittelija Ano Miettisen kehittelemän lehden aiheina toimivat pop-kulttuurin puhutuimmat ilmiöt ja trendit, ja lehden sanasto on uusi. Uudessa sanastossa on pyritty ajankohtaisuuteen ja erilaiset ristikoille tyypilliset murresanat sekä vanhat ilmaisut on pyritty poistamaan kokonaan.
Viime vuonna lanseerattu Eeva Ristikot puolestaan on moderni ja raikas ristikkolehti, joka kertoo tulevista tapahtumista ja seuraa musiikkia, elokuvia, televisiota, kirjallisuutta ja teatteria. Eeva Ristikot palkittiin Editkilpailussa Vuoden 2024 uudistuksena.
Jos kesä on viileä ja sateinen, se näkyy piikkinä ristikkolehtien myynnissä. Aurinkoisena kesänä ihmiset ovat mieluummin ulkona ja tekevät jotain muuta.
Lehtipiste uskoo, että nuoria aikuisia houkutteleville julkaisuille olisi enemmänkin kysyntää ja myyntipotentiaalia. Myös Kolmiokirjan Eero Kettunen on seurannut ilolla nuoren kohderyhmän innostumista ristikoista. Se on elintärkeää, sillä genre kaipaa uutta yleisöä.
– Uudenlaisesta nuorille suunnatusta ristikkolehdestä on meilläkin puhuttu, ja varmasti tulevaisuudessa tarjoamme sellaista tuotetta. Siihen liittyen on jo alustavia suunnitelmia, mutta katsotaan niitä sitten syksymmällä.
Kolmiokirjan Kettusen mukaan viileä ja sateinen kesä houkuttaa ristikoiden tekemiseen.
Suomalaiset ristikot ovat poikkeuksellisia
Kolmiokirjan Eero Kettunen näkee, että Suomessa on väkilukuun suhteutettuna eniten ristikkolehtiä ja niiden päteviä laatijoita. Suomessa suositaan visuaalisia kuvaristikoita, siinä missä esimerkiksi Ruotsissa ristikoissa käytetään vain tekstivihjeitä. Englannissa taas suositaan ristikoita, jotka ovat ristikon ja piilosanatehtävän puolivälistä.
– Suomalaiset kuvaristikot ovat ehdottomasti parhaiten laadittuja, sillä meillä on selkeät ristikkosäännöt. Sanojen pitää olla vähintään nelikirjaimisia ja perusmuotoisia. Meillä ristikoihin saa mahdutettua tosi pitkiä sanoja ja isoja alueita, joissa sanat risteävät. Siinä laatijoilla on mahdollisuus näyttää muille, mihin pystyy, Kettunen sanoo.
Suomessa on väkilukuun suhteutettuna eniten ristikkolehtiä ja niiden päteviä laatijoita.
Kolmiokirja myytiin kesäkuun alussa hollantilaiselle Keesing Media Groupille, joka on maailman suurin ristisanatehtävien ja digitaalisten älypelien julkaisija. Yrityskaupan myötä Kolmiokirjan nykyiset tuotteet jatkavat ilmestymistä entiseen tapaan. Lisäksi Keesingin Braintainment-pelivalikoimaa tuodaan Kaleva Median lehtiin vuoden 2026 alussa.
Digitaaliset älypelit lähtivät nousuun muutama vuosi sitten The New York Timesin Wordlen myötä ja nyt ne ovat yleistymässä Suomen medioissa. Esimerkiksi Suomen Kuvalehti tarjoaa erilaisia puhelimella tehtäviä sanaristikoita, sudokuja, piilosanoja ja visoja. Digitaalisia pelejä on tarjolla lisäksi Helsingin Sanomilla ja Ylellä.
Viime vuonna myytiin yli neljä miljoonaa ristikkolehteä.
Kolmiokirja kokeili digitaalisten ristikoiden tekemistä jo vuonna 2010, mutta tuolloin tekniikka asetti sille omat haasteensa, eikä se lähtenyt lentoon.
– Pääpainomme on printtilehtien kustantamisessa, mutta jää uuden omistajan päätettäväksi, halutaanko sivuillemme nyt lisäksi digitaalisia sisältöjä, Kettunen sanoo.
Lue myös: Näin ristikot tehdään – kaikki lähtee hyvistä sanoista
Lue myös: Vuoden uudistuksena palkittu Eeva Ristikot toi raikkaan tuulahduksen ristikkogenreen
