Sosiaalisen median algoritmit suosivat negatiivisia tunteita herättäviä sisältöjä, viihdettä ja yksilökokemuksia, mikä saattaa tarkoittaa sitä, että asiapitoiset, yhteiskunnalliset ja tärkeät jutut eivät menesty somessa, vaikka ne olisivat miten hyviä. Miten paljon somejätit oikeastaan vaikuttavat journalismiin ja aiheisiin, joista media kirjoittaa?
Tampereen yliopiston journalismin tutkija Pauliina Penttilä sanoo, että suomalainen media on paremmassa asemassa moneen muuhun maahan verrattuna, sillä lukijat menevät usein suoraan tiedotusvälineiden sivuille. Somesta tuleva liikenne ei ole siis niin suuressa roolissa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.
Juttujen jakamisesta someen tekee kuitenkin hankalaa somejättien algoritmit, jotka voivat muuttua yhdessä yössä. Muutama vuosi sitten Meta muutti algoritmiaan niin, että uutisisältöjä ja yhteiskunnallisia aiheita, kuten ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyviä juttuja, alettiin näyttämään feedeissä merkittävästi vähemmän.
X ja Facebook tuovat medioille liikennettä ja sitä kautta vaikuttavat siihen, mistä medioissa kirjoitetaan.
Toimitustyön käytäntöjä ja toimitusten yleisösuhdetta tutkineen Penttilän mukaan sosiaalinen media vaikuttaa journalismiin kahdella tavalla.
– Ensimmäinen vaikutus on se, että osa kanavista, kuten esimerkiksi X ja Facebook, tuovat medioille liikennettä ja sitä kautta vaikuttavat siihen, mistä medioissa kirjoitetaan. Se, miten paljon liikennettä tulee, vaihtelee medioittain paljon. Esimerkiksi iltapäivälehdille tulee Facebookista paljon klikkauksia.
Analytiikkaa seurataan toimituksissa tiivisti ja sen perusteella mietitään tarkkaan, mitä jaetaan someen. Liian voimakkaasti mielipiteitä jakavia aiheita, kuten vaikkapa maahanmuutto, postataan someen harvoin, vaikka se toisikin verkkosivuille liikennettä.
– Kiivasta keskustelua aiheuttavien aiheiden moderointi somealustoilla lisää valtavasti toimitusten työtä.
Nuorta yleisöä tavoitellaan videomuotoisilla jutuilla
Somekanavien toinen vaikutus journalismiin on se, että alustan ehdoilla toimiminen muuttaa journalistista kerrontaa, estetiikkaa, juttutyyppejä ja median roolia. Tämä korostuu esimerkiksi Instagramissa ja Tiktokissa, joissa suositaan visuaalisuutta, nuoren yleisön puhuttelua, tiivistä kerrontaa ja videomuotoa.
– Visuaalisemman journalismin myötä myös toimittajan rooli on muuttunut, Penttilä sanoo.
Kun somessa tavoitellaan nuorempia yleisöjä, heidän kokemuksensa journalismista on hyvin erilainen. Siinä missä perinteisessä tekstivetoisessa mediassa toimittaja on häivyttänyt itsensä tekstistä, Instagramissa ja Tiktokissa suositaan laadukkaita videomuotoisia juttuja, joissa toimittaja antaa aiheelle kasvot. Se tuo uutiset lähemmäs katsojaa ja kertoo ne tiiviissä muodossa ihmiseltä ihmiselle. Parhaassa tapauksessa sometoimittajista tulee tuttuja luotettavia kasvoja journalismille ja heidän myötään myös mediabrändit tulevat tutuiksi.
Somekanavien toinen vaikutus journalismiin on se, että alustan ehdoilla toimiminen muuttaa journalistista kerrontaa, estetiikkaa, juttutyyppejä ja median roolia.
Penttilä iloitsee siitä, että mediat ovat omaksuneet uusia kerronnan tapoja. Tekniikka on aina asettanut rajat sille, miten journalismia tehdään. Paperilehdessä raamit tulevat esimerkiksi aikatauluista, sivujen koosta ja paperin laadusta, mutta toimitus pystyy määrittämään, mitä tekee.
– Somessa reunaehtoihin ei voida samalla tavalla vaikuttaa, mutta kanavan voi silti ottaa haltuun, hän sanoo.
Hyvä esimerkki tästä on Suomen Kuvalehti, joka ui vastavirtaan ja tekee Tiktokissa pitkiä, lähes kymmenminuuttisia videoita. Vaikka ne ovat kanavan trendejä vastaan, videoiden vastaanotto on ollut ilahtunut: kommenteissa kehutaan lehden sisältöjä ja omaperäistä lähestymistapaa. Valta ei ole siis pelkästään somealustalla.
Somen vaikutus näkyy myös toisella tavalla perinteisissä medioissa, jotka ovat ottaneet mallia somemaisista kerronnan tavoista. Esimerkiksi juttuelementit verkkosivuilla voivat muistuttaa visuaalisesti Instagramia, juttuihin saatetaan tehdä nopeita tiivistyksiä tai päivän tärkeimmät tapahtumat kerrotaan lyhyesti-osiossa. Esimerkiksi Iltalehden verkkosivujen Palat-osio muistuttaa pystymallisia Instagram-stooreja. Ilta-Sanomilla vastaava formaatti on Nopeat.
Uutiskerronta keskittyy yksityiskohtiin kokonaiskuvan sijaan
Instagram-journalismia ja sen tuomia muutoksia journalistiseen kerrontaan tutkinut Tampereen yliopiston visuaalisen journalismin dosentti Jenni Mäenpää sanoo, että median kannattaa olla Instagramissa ja sopeutua alustan formaattiin, sillä sieltä haalitaan tulevaisuuden yleisöä, tehdään brändiä tunnetuksi ja rakennetaan yhteisöä käyttäjien kanssa.
– Kaikki tämä vaatii medialta kuitenkin resursseja, aktiivista otetta ja laadukkaita kanavaan sopivia sisältöjä – pelkän läsnäolon vuoksi kanavassa ei kannata olla.
Nuoret ovat vaativa kohderyhmä ja siksi sisällön tulee olla laadukasta. Erityisen hyvin Mäenpään mukaan Instagramissa toimii tutkiva journalismi, jonka eteen on nähty vaivaa. Yleisön huomio pitää kaapata ensimmäisten sekuntien aikana, muuten peli on menetetty. Ajattelu ja opit somesisältöjen tekemiseen tulevat vaikuttajaviestinnän puolelta. Vaikuttajat omaksuvat ensimmäisenä uudet jutut ja näyttävät suuntaa, mediat tulevat perässä.
Laadukkaan somejournalismin tekeminen vie paljon aikaa, sillä somevideot käsikirjoitetaan, kuvakäsikirjoitetaan, valaistaan, äänitetään ja kuvataan studiossa. Lehtitalot ovat panostaneet someen viime aikoina yhä enemmän ja moneen mediaan on palkattu lisää nuoren kohderyhmän tuntevia sometoimittajia.
– Tutkimukseen haastatelluista sometoimittajista moni sanoi, että kuuluu itsekin nuorten kohderyhmään, mikä auttaa kiinnostavien aiheiden löytämisessä, Jenni Mäenpää sanoo.
Uutisen draamankaari on Tiktokissa erilainen, sillä videon tärkeimmän asian pitää lävähtää somekäyttäjän kasvoille heti ilman alkuplansseja tai johdatuksia.
Mäenpää korostaa, että vaikka resurssit olisivat kuinka tiukat, samoja sisältöjä ei kannata julkaista Instagramissa ja Tiktokissa, sillä Tiktok on vielä nopeampi ja raadollisempi kuin Instagram. Uutisen draamankaari on Tiktokissa erilainen, sillä videon tärkeimmän asian pitää lävähtää somekäyttäjän kasvoille heti ilman alkuplansseja tai johdatuksia. Käytännössä video kannattaa leikata suoraan keskikohdasta tai jopa kesken sanan. Myös videoiden loppukuvat voi kanavassa unohtaa.
– Tiktokin puhuttelutapa on Instgramiin verrattuna erilainen. 15–25-vuotiaiden kohderyhmä on niin nuorta, että videoissa ei kannata käyttää vaikeita termejä ja sanoja, vaan tulisi suosia selkokieltä. Instagramissa, jossa kohderyhmä on 20–30-vuotiaita, sen sijaan voi käyttää uutismaisempaa termistöä, hän sanoo.
Ristiriitaa journalismin ja someformaatin välille aiheutta se, että samaan aikaan kun maailma on täynnä hyvin laajoja ja monimutkaisia ongelmia, uutiskerronta muuttuu lyhyempään ja tiiviimpään muotoon.
– Sosiaalisessa mediassa uutiskerronta keskittyy enemmän yksityiskohtiin isomman kokonaiskuvan sijaan. Vaikka someuutisiin yritetään toki tiivistää uutisesta kaikkein olennaisin, niin lyhyt muoto on auttamatta hankala monimutkaisten maailmantapahtumien selittämiseen, jos miettii laajoja ilmiöitä, kuten vaikka pandemiaa tai poliittista maailmanjärjestystä, Mäenpää sanoo.
Jenni Mäenpään vinkit Instagram-journalismin tekemiseen:
- Käytä laadukkaita kuvia ja videoita, joissa on ihmisiä. Lähikuvat kaappaavat somekäyttäjän huomion. Unohda kuvapankkikuvat!
- Laatu korvaa määrän. Algoritmit vaativat silti säännöllistä päivittämistä, jotta sisällöt nousevat somevirtaan. Jotta algoritmit suosivat sisältöä, kannattaa tehdä on 3–5 feed-postausta viikossa ja muutama stoori päivässä.
- Tee sisältöjä tiivisti, lyhyesti ja nuoren näkökulmasta kiinnostavasti.
- Suosi visuaalisia elementtejä ja mahdollisimman lyhyitä postaustekstejä.
