Suomalaiset aikakauslehdet ovat tehneet jo pitkään sisältöjä ruotsiksi, mutta nyt yhä useampi julkaisee juttujaan myös englanniksi. Suomi kansainvälistyy ja monella alalla on yhä enemmän muualta tulleita muuta kuin suomea puhuvia osaajia, jotka kaipaavat omalta alaltaan ajankohtaista ja luotettavaa tietoa.
Anniskelualan ammattilaisten lehti Shaker ilmestyi syyskuussa ensimmäistä kertaa kokonaan englanninkielisenä. Idea lehden tekemiseen lähti siitä, että ravintoloissa, baareissa ja horeca-alalla työskentelee yhä enemmän ihmisiä, joiden suomen kieli ei vielä ole kovin vahva. Printtilehti jaettiin ilmaiseksi anniskeluravintoloihin ja Alkoihin sekä baaarimestareille, sommeliereille ja hovimestareille jäsenyhdistysten kautta. Lehti on heidän luettavissaan myös digissä.
– Koska ala muuttuu, me haluamme muuttaa mediaa sen mukana. Toivomme, että alan puskaradio tavoittaa erityisesti tämän erikoisnumeron tärkeimmän kohderyhmän, eli muuta kuin suomea puhuvat ammattilaiset, joita mediamme omat kanavat eivät välttämättä tavoita, Shakerin päätoimittaja Outi Tuomivaara sanoo.
Lehti on Tuomivaaran mukaan yhdenvertaisuusteko, joka tuo journalistiset mediasisällöt maahanmuttajataustaisten saataville.
Lehdellä Shaker haluaa olla mukana edistämässä alan positiivista asenneilmapiiriä, suvaitsevaisuutta ja avoimuutta, ja ei-suomenkielisille omistettu medialanseeraus herättää tästä sopivaa keskustelua. Lehti on Tuomivaaran mukaan yhdenvertaisuusteko, joka tuo journalistiset mediasisällöt maahanmuttajataustaisten saataville. Numerolle asetettiin myös mediamyynnillisiä tavoitteita. Lehti oli jaossa Euroopan suurimmilla anniskelualan messuilla Bar Convent Berlinissä, mikä teki siitä erityisen kiinnostavan kansainvälisille mainostajille.
Tuomivaaran mukaan ei-suomea puhuvien kohderyhmä on pieni verrattuna lehden muuhun lukijakuntaan. Englanninkielinen Shaker on pilottikokeilu, ja tulevaisuudessa lehdessä mietitään englanninkielisen sisällön mahdollisuuksia etenkin verkossa.
Tivi in English vahvistaa tunnettuutta maailmalla
Tietotekniikan ammattilaislehti Tivin verkkosivujen englanninkielinen osio Tivi in English palvelee muualta tulleita Suomessa työskenteleviä IT-alan ammattilaisia, joita on Tilastokeskuksen mukaan yli 10 000. Tivi in English -sivustolla julkaistaan 15–20 tekoälyn avulla käännettyä artikkelia viikossa.
Päätoimittaja Harri Junttilan mukaan suomalaiset IT-yritykset kärsivät työvoimapulasta, ja rekrytointiponnistelut suuntautuvat yhä enemmän ulkomaille. Samalla on ensiarvoisen tärkeää, että Suomeen tulleet kansainväliset ammattilaiset kotoutuvat mahdollisimman hyvin.
On ensiarvoisen tärkeää, että Suomeen tulleet kansainväliset ammattilaiset kotoutuvat mahdollisimman hyvin.
– Siinä auttaa, jos pystyy keskustelemaan tasa-arvoisesti suomalaisten kollegoiden kanssa kotimaan IT-alan tapahtumista. Tivi in English vahvistaa myös Suomen kilpailukykyä ja tunnettuutta maailmalla, hän sanoo.
Joulukuussa 2023 aloitetulla Tivi In Englishillä on lukijoita edelleen tasaisesti 500 päivässä, mikä on Junttilan mukaan hyvä numero.
– Fiilikset ovat edelleen hyvät. Taloudellisesti kyse ei ole rahasammosta, mutta Tivin brändin kannalta kyseessä on erittäin merkittävä tuote.
Tivi in English palkittiin vuoden 2023 Editkilpailussa parhaana aikakausmediauudistuksena. Tuomariston mukaan osion lanseeraus oli tärkeä yhteiskunnallinen teko.
Arkkitehdissä on monikansallinen ilmapiiri
Suomen Arkkitehtiliiton Arkkitehti-lehdessä kaikki sisällöt verkossa ja printissä julkaistaan sekä suomeksi että englanniksi. Ulkomailla lehdellä on pari sataa ei-suomea puhuvaa tilaajaa ja verkossa noin viidesosa lukee juttuja englanniksi.
– Alalla on pitkät perinteet ja Suomessa on aina ollut ulkomailta tulleita arkkitehteja. Arkkitehtiliitolla on ollut vahva halu tuoda esiin suomalaista arkkitehtuuria maailmalla ja se on luonut monikansallisen ilmapiirin, lehden päätoimittaja Kristo Vesikansa toteaa.
Arkkitehdillä on takanaan pitkä historia ja värikäs kielipolitiikka. Lehti on perustettu vuonna 1903 ruotsinkielisenä nimellä Arkitekten. Kun suomalainen arkkitehtuuri alkoi herättää kiinnostusta maailmalla 1950-luvulla, lehti ilmestyi myös ranskaksi, saksaksi ja englanniksi. Sen jälkeen pian kieli vakiintui englanniksi ja ruotsi jäi kokonaan pois.
– Koska teemme sisältöjä kahdella kielellä, se tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia. Saamme esimerkiksi paljon laajemman kirjoittajakunnan ja erilaisia näkökulmia Suomen ulkopuolelta, hän sanoo.