Millaista työsi Suomen Luonnossa on?
Suomen Luonnon AD:na vastaan lehden ja Suomen Luonnon brändin ulkoasusta ja visuaalisuudesta. Teen käytännössä kaikkea graafiseen suunnitteluun liittyvää: suunnittelen ja ideoin, taitan lehteä, olen yhteyksissä valokuvaajiin ja kuvittajiin ja teen markkinointimateriaaleja. Toisinaan itsekin valokuvaan ja teen kuvituksia.
Miten päädyit aikakauslehtialalle?
Aloitin työurani opiskelujen ohella pienessä mainostoimistossa, mutta suurimman osan urastani olen toiminut lehtien parissa. Olen intohimoinen lehtien ja kirjojen lukija. Ehkäpä juuri siksi painotuotteiden visuaalinen suunnittelu onkin aina ollut sydäntäni lähellä. Ennen Suomen Luontoa työskentelin graafisena suunnittelijana Otavamedian asiakasviestinnässä. Sitä ennen olen ollut töissä monenlaisissa lehdissä kuten Helsingin Sanomat, Koti ja keittiö, Metsästys ja Kalastus sekä Suosikki.
Teet työssäsi upeita grafiikoita, animaatioita ja kuvituksia. Miten suuri arvo niillä on aikakauslehdessä?
Rikkaalla visuaalisella ilmeellä voi erottautua, välittää tietoa tehokkaasti ja parantaa lukukokemusta. Varsinkin verkossa juttuja pystytään rikastamaan monenlaisilla tavoilla, ja kyllähän liikkuva kuva ja animaatiot kiinnittävät lukijan katseen erittäin tehokkaasti.
Visuaalinen sisältö kehittyy varmasti tulevaisuudessa interaktiivisemmaksi, monitasoisemmaksi ja immersiivisemmäksi, mikä tuo lukijoille uusia tapoja kokea ja uppoutua lehtien tarinoihin.
Millaista on lehden ulkoasusta huolehtiminen monessa kanavassa?
Visuaalisesti korkeatasoiset kuvat ovat meillä kaiken tekemisen lähtökohta ja haluamme näyttää lukijoille parasta luontokuvaa. Koetan huolehtia siitä, että visuaalinen linja näkyy kaikkialla. Oma aikani ei kuitenkaan riitä jokaisen yksityiskohdan viilaamiseen, mutta onneksi meillä on töissä osaava ja monipuolinen tekijäjoukko. Verkkotuottajilla on tässä erittäin suuri rooli.
Mikä on seuraava iso asia aikkareiden visuaalisuudessa?
Tarinankerrontaa rikastetaan teknologian avulla sekä tehdään enemmän kuluttajalähtöistä personointia. Visuaalinen sisältö kehittyy interaktiivisemmaksi, monitasoisemmaksi ja immersiivisemmäksi, mikä tuo lukijoille uusia tapoja kokea ja uppoutua lehtien tarinoihin.
Virtuaaliset luontokokemukset voivat olla merkittävä osa tulevaisuuden journalismia monella eri tavalla, varsinkin kun teknologia kehittyy. Virtuaalitodellisuuden avulla luonnon kokeminen voidaan tuoda myös sellaisten ihmisten saataville, jotka eivät itse pääse luontoon. Näin luonnon saavutettavuus paranee ja tarinankerronta monipuolistuu entisestään.
Mitkä ovat nyt kuumimpia ilmiöitä aikkarialalla?
Esimerkiksi podcasteihin ja ääniartikkeleihin panostaminen on lisääntynyt voimakkaasti. Myös Suomen Luonnolla on oma Luonnon ääni -podcast, jossa taustoitetaan lehdessä ilmestyneen jutun tarinoita ja annetaan lisää näkökulmia aiheisiin.
Virtuaaliset luontokokemukset voivat olla merkittävä osa tulevaisuuden journalismia monella eri tavalla, varsinkin kun teknologia kehittyy ja tarjoaa entistä immersiivisempiä ja interaktiivisempia kokemuksia.
Millainen suhde sinulla on luontoon?
Olen mökkeilijätyyppiä ja nautin varsinkin marjojen poimimisesta. Opiskelin Rovaniemellä Lapin yliopistossa ja mieleenpainuvin luontokokemukseni tältä ajalta ovat revontulet, jotka hehkuivat yöllä koulusta ulos astuessani niin upeina ja voimakkaina, että suuni loksahti auki.
Mikä on ollut vaikein asia aikakauslehtiurasi aikana?
Ehkäpä se, että monet lehdet, joissa olen työskennellyt, eivät enää ole olemassa. Näistä esimerkkinä Suosikki ja Photo Raw.
Haetko jostain kansainvälisistä julkaisuista inspiraatiota?
Vilkuilen kansainvälisiä luontolehtiä aika ajoin, jotta näkisin, miten muualla tehdään luontojournalismia. Tutkin lehtiä muutenkin aika monipuolisesti. Mitään varsinaista suosikkijulkaisua ei ole, mutta esimerkiksi BBC Wildlife ja Sveriges Natur tulee usein selattua.
Työssäni on pidettävä monia lankoja käsissä. Pitää olla taiteellista näkemystä, on osattava kommunikoida ja perustella näkemyksiään, on hallittava erilaisia projekteja, seurattava alan trendejä.
Mikä on mieleenpainuvin kokemus aikakausmediauraltasi?
Mieleenpainuvin kokemus oli ammatillisessa mielessä se, kun ensi kertaa sain suunnitella uuden aikakauslehden ulkoasun. Metsästys ja Kalastus -lehti julkaisi oman brändinsä alla Luonnossa-nimisen aikakauslehden. Kun lehti muutettiin myöhemmin kirjamaisempaan muotoon, suunnittelin myös sen ulkoasun.
Mitä erityistaitoja tehtävissäsi tarvitaan? Miten omaa osaamista on pitänyt päivittää?
Työssäni on pidettävä monia lankoja käsissä. Pitää olla taiteellista näkemystä, on osattava kommunikoida ja perustella näkemyksiään, on hallittava erilaisia projekteja ja seurattava alan trendejä. Kiinnostus ja ymmärrys kuvia kohtaan on tärkeää. Keskiössä on myös vahva graafisen suunnittelun tekninen osaaminen. Digitaalinen maailma kehittyy koko ajan ja ohjelmat myös. Viime aikoina olenkin opetellut lisää muun muassa animointia.
Palstalla on juttusarja, jossa esitellään aikakausmaailman ammattilaisia toimittajista graafikoihin ja koodareista valokuvaajiin. Juttuun haastateltu saa aina ilmiantaa seuraavan työssään ansioituneen aikkarialan ammattilaisen. Marikan ilmiantoi edellisessä jutussa Opettaja-lehden Pekko-Joonas Rantamäki.
Marikan valinta seuraavaksi haastateltavaksi on Antiikki & Design -lehden graafinen suunnittelija Miia Taskinen seuraavin perustein:
– Miia Taskinen on pitkän linjan ammattilainen aikakauslehtipuolella ja mestari loihtimaan visuaalista jälkeä.
Minua kiinnostaa, miten Miia pitää huolta siitä, että lehden ulkoasu puhuttelee kohdeyleisöä ja on samalla visuaalisesti erottuva?
Lue lisää sarjan aiemmista haastatteluista täältä
Marika Eerola
- Asuu perheensä kanssa Helsingissä, syntynyt Tampereella.
- Työskentelee AD:nä Suomen Luonnossa.
- On työskennellyt aiemmin muun muassa mainostoimistossa ja graafisena suunnittelijana Otavamedian asiakasviestinnässä.
- Harrastaa kirjallisuutta, elokuvia ja valokuvausta. Pitkäikäisin harrastus on Jälkisanat-lukupiiri, jossa hän on ollut jäsenenä jo vuodesta 2007.