Klikkiotsikot ovat viime aikoina johtaneet mielenkiintoisiin ratkaisuihin Julkisen sanan neuvostossa. Näin tapahtui uusimmassakin kokouksessa, jossa päädyttiin äänestyksen kautta langettavaan ratkaisuun. Jutun otsikolla, THL:n johtaja: Näin herkästi lintuinfluenssa tarttuu ihmisiin, ei neuvoston enemmistön mukaan ollut katetta, koska jutun tekstissä johtaja piti tarttumista ennemminkin epätodennäköisenä. Hän katsoi ”matkan olevan vielä pitkä siihen, että nyt turkistarhoilla todettu lintuinfluenssavirus muuntuu helposti ihmisten välillä tarttuvaksi”.
Klikkiotsikoksi kutsutaan otsikkoa, jolla syötin tapaan kalastellaan klikkauksia. Toisinaan klikkiotsikot ovat harhaanjohtavia ja toisinaan eivät, mutta aina kuitenkin koukuttavia. Julkisen sanan neuvosto arvioi klikkiotsikoita Journalistin ohjeiden kohdan 15 näkökulmasta. Sen mukaan otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
Katetta koskevan vaatimuksen lisäksi ohjeisiin ehdotetaan kirjattavaksi, etteivät otsikot ja muut esittelyt saa olla harhaanjohtavia.
Journalistin ohjeita ollaan parhaillaan uudistamassa, ja uudistusta valmisteleva työryhmä ehdottaa täydennystä myös kohtaan 15. Katetta koskevan vaatimuksen lisäksi ohjeisiin ehdotetaan kirjattavaksi, etteivät otsikot ja muut esittelyt saa olla harhaanjohtavia.
1. Mitä ehdotettu lisäys tarkoittaisi? Eikö harhaanjohtava otsikko ole sama asia kuin otsikko, jolta puuttuu kate jutussa?
Harhaanjohtavuus koskee ehkä suoremmin otsikkoa itsessään, kun taas kate jutussa viittaa ennemminkin siihen, että juttu lopulta riittää perustelemaan otsikonkin.
Kun moni selaa uutisia lukien vain otsikot, on ihan olennainen kysymys, pitäisikö ja kuinka hyvin journalismin pitäisi palvella pelkkinä otsikoinakin. Klikkiotsikoiden idea on tietysti päinvastainen eli niiden tehtävä on koukuttaa jatkamaan lukemista eikä tyytymään pelkkään otsikkoon.
Vaikka otsikkoa voisi tulkita monella eri tavalla, kate otsikolle löytyy, kun myös jutun sisältö on yksi otsikkoon sopivista merkityksistä.
2. Pitäisikö otsikon saada johtaa lukijaa harhaan?
Hyvä kysymys. Vaikka osa yleisöstä lukisi vain otsikon, sitä ei useinkaan ole luotu toimimaan sellaisenaan. Jutun sisällön täydellisesti yhteen niputtava otsikko voisi myös usein olla kuolettavan tylsä. Moni hyvä otsikko – muukin kuin varsinainen klikkiotsikko – johtaa ajatukset useaan eri suuntaan, joista kaikki eivät tietenkään osu yhteen jutun pointin kanssa.
Vaikka termiä harhaanjohtava päädyttäisiin käyttämään, sitäkin pitäisi ehkä arvioida juttuun jo tutustuneen lukijan näkökulmasta. Tai ehkä nykyinen, sinänsä toki vähän vanhanaikaiselta kuulostava kate on sittenkin niin osuva määre, ettei sitä kannata kovin herkästi muuttaa. Vaikka otsikkoa voisi tulkita monella eri tavalla, kate otsikolle löytyy, kun myös jutun sisältö on yksi otsikkoon sopivista merkityksistä.
Parhaimmillaan klikkiotsikointi on taidetta.
3. Millainen on hyvä ja millainen huono klikkiotsikko?
Yksi toimiva mittapuu voisi olla, onko lukija koko jutun luettuaan enemmän yllättynyt vai pettynyt. Se, että juttu yllättää, puhuu onnistuneen klikkiotsikon puolesta. Pettymys taas tarkoittaa sitä, että juttu ei riitä otsikolla luotujen odotusten täyttämiseen, että lukijaa ei ole koukutettu, vaan petetty.
Klikkiotsikon käsite tietysti liittyy verkkoon ja verkon ansaintalogiikkaan, mutta myös hyvällä printtiotsikolla on yhteisiä piirteitä hyvän klikkiotsikon kanssa. Vasta kun juttu on luettu, lukijalle valkenee otsikonkin sisältämä oivallus. Parhaimmillaan klikkiotsikointi on taidetta.
