Opettaja-lehden toimittaja Pekko-Joonas Rantamäki: "Rajatusta aihepiiristä löytyy yllättävän rajattomasti juttuaiheita"

Miten päädyit Opettaja-lehteen ja millaista työsi on?

Vähän lippa vinossa voisin todeta, että isäni on opettaja ja äitini toimittaja, joten kas kummaa, päädyin Opettaja-lehden toimittajaksi! Oikeasti hain tätä työtä ja varmaan sainkin sen kesällä 2023, koska olen viime vuosina löytänyt featurejournalismista ammatillisen intohimoni ja vahvuuteni. Lisäksi koulutus- ja kasvatusala on minulle läheinen ja merkityksellinen.

Opettaja-lehdessä olen päässyt tekemään juuri sitä mitä toivoin: taustoittavia ja syventäviä juttuja alan ilmiöistä ja ihmisistä. Vastuullani on seurata erityisesti korkeakoulusektoria ja ammatillista opetusalaa. 

Miten ammattilehden jutut syntyvät? 

Opettaja on Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n jäsenlehti, joka siis jaetaan kaikille järjestön jäsenille. Erona itsenäiseen yleisaikakauslehteen on lähinnä se, että konsultoimme jutunteossa paljon OAJ:n asiantuntijoita. Muuten journalistinen prosessi etenee ideoinnista vedostsekkaukseen ihan normaaliin tapaan.

Olen kuitenkin huomannut ja oppinut, että ammattilehden journalismi on parhaimmillaan asioiden perustelemisessa.

Joku voi ajatella ammatti- ja järjestölehden katsovan asioita ikään kuin vain yhdestä, puolueellisestakin, näkökulmasta, ja tämä kieltämättä mietitytti itseänikin aluksi. Olen kuitenkin huomannut ja oppinut, että ammattilehden journalismi on parhaimmillaan asioiden perustelemisessa. Jutunteossa keskitymme siis siihen, että avaamme ja perustelemme aiheet kiinnostavasti ja ymmärrettävästi lukijoille.

Millaista juttuaiheiden ideointi rajatusta aihepiiristä on? 

Rajatusta aihepiiristä löytyy yllättävän rajattomasti juttuaiheita. Vaikka oma puolisoni on opettaja ja suvussani on ollut opettajia, pyrin silti katsomaan alaa ulkopuolelta ja ideointini alkaa usein ihmettelystä. Voi myös ajatella, että kouluissahan opetetaan monenlaisia asioita ja siinä mielessä aihepiirin rajat hämärtyvät. Itsekin olen opiskellut journalismin lisäksi liikunta- ja ympäristötieteitä, ja ideoinnissa pystyn yhdistämään eri alojen näkökulmia toisiinsa. Tein keväällä jutun esimerkiksi kestävyys- ja ilmastotyöstä ammatillisessa opetuksessa.

Tuntuu, että ideointi on monen toimituksen haaste, mutta ovatko rajatut aihealueet innostaneet luomaan kiinnostavia ideointikäytänteitä?

Pidämme säännöllisesti ideointipalavereita, joihin osallistuu toimituksen lisäksi OAJ:n viestinnän väkeä. Niissä määritellään yleensä muutama kattoteema, joiden alle sitten ryhdytään porukalla ideoimaan aiheita. Sitten väki vähenee, ja toimituksen kesken poimimme aiheita jalostettavaksi tarkkarajaisemmiksi juttuideoiksi. Homma toimii, sillä ideapankkimme ei ole missään vaiheessa ollut vaarassa ehtyä.

Kokemus oli ammatti-identiteetin kannalta käänteentekevä: se oli menoa kertaheitolla.

Miten ja milloin päädyit tekemään töitä aikakauslehdille? 

Olen tehnyt aiemmin uutis- ja urheilutoimittajan töitä, ja jo niissä pesteissä muistan nauttineeni eniten pidempien juttujen kirjoittamisesta. Varsinainen aikakauslehtiurani alkoi syksyllä 2021, kun pääsin tekemään Suomen Luontoon artikkelin pääkaupunkiseudun meritaimenpuroista. Kokemus oli ammatti-identiteetin kannalta käänteentekevä: se oli menoa kertaheitolla. Sen jälkeen olen kirjoittanut säännöllisesti myös luonto- ja ympäristöjuttuja päivätyöni ohella.

Mitkä asiat sinua eniten kiinnostavat aikakauslehtijournalismissa?

Laadukas aikakauslehtijournalismi on vastavoima nykyajan kaikkimullehetinytdigissäjasomessa-kulttuurille. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että vastavoimaa tarvitaan – ja sitä haluan olla tekemässä, sekä lukijoita varten että itsekkäistä syistä. Pohdiskeleva, asioihin syventyvä ja hötkyilemätön tapa tehdä töitä sopii parhaiten luonteelleni.

Mikä on ollut vaikein juttu aikakauslehtiurasi aikana? 

Kevättalvella seurasin repparikeikalla kolme päivää monikulttuurisen yläkoulun opetusta. Omat yläastemuistoni eivät ole mukavia ja ne puskivat pintaan ennen keikkaa. Selvisin rimakauhustani ja päädyin myös kirjoittamaan vaikeat tunteeni auki juttuun. Sain positiivista palautetta itseni likoon laittamisesta tekstissä. Itse juttukeikka oli huomattavasti parempi kokemus kuin pelkäsin.

Kun luontokeikoilla olemme valokuvaajan kanssa seuranneet hyönteisten kuoriutumista keväthangilla tai soudelleet peilityynellä järvellä etsimässä selkälokkia, olen kyllä pohtinut, että tämäkö muka on työntekoa.

Mikä on paras tai mieleenpainuvin kokemus aikakausmediauraltasi?

Kun luontokeikoilla olemme valokuvaajan kanssa seuranneet hyönteisten kuoriutumista keväthangilla tai soudelleet peilityynellä järvellä etsimässä selkälokkia, olen kyllä pohtinut, että tämäkö muka on työntekoa. Nautin yleensä myös jutun kirjoittamisvaiheesta. Jos siinä pääsee flow-tilaan, homma voi olla palkitsevaa.

Millaisen jutun tai projektin haluaisit vielä toteuttaa?

Hyvä juttu on elämys: se tarjoaa uutta ja yllättävää tietoa, herättää tunteen ja laittaa ajattelemaan. Jokaisessa jutussa pitäisi olla jotain näistä, mutta sitten kun kaikki osuu kohdalleen, journalismilla voi olla konkreettista vaikutusta. Sellaisia juttuja haluan tehdä.

Tiesitkö aina päätyväsi juuri tähän ammattiin?

Tiesin jo lukioikäisenä haluavani toimittajaksi. Silloin pääsin tekemään kerran kuukaudessa paikallislehdessä ilmestynyttä nuortensivua. Sitä ennen – ei kovin yllättäen – toinen harkitsemani vaihtoehto oli opettajan ammatti.

Palstalla on juttusarja, jossa esitellään aikakausmaailman ammattilaisia toimittajista graafikoihin ja koodareista valokuvaajiin. Juttuun haastateltu saa aina ilmiantaa seuraavan työssään ansioituneen aikkarialan ammattilaisen. Pekko-Joonaksen ilmiantoi edellisessä jutussa Kotilieden verkkotuottaja Ulla Lehtinen.

Pekko-Joonaksen valinta seuraavaksi haastateltavaksi on Suomen Luonnon AD:n Marika Eerola seuraavin perustein:

– Marika tekee upeita kuvituksia, grafiikoita ja animaatioita. Hän on todellinen aikkarialan ammattilainen ja erittäin mukava ihminen. Minua kiinnostaa, miten visuaalisuudella luodaan tarinallisuutta luontolehteen. Entä mitä Marika ajattelee virtuaalisista luontokokemuksista ja niiden roolista tulevaisuuden journalismissa?