Kotilieden verkkotuottaja ja Tiktok-journalismin pioneeri Ulla Lehtinen: "Toimittajan ääni tuo lyhytvideoihin lämpöä ja vakuuttavuutta"

Miten ja milloin päädyit aikakauslehtialalle ja miten päädyit juuri Kotilieteen?

Mummilleni on tullut Kotiliesi niin kauan kuin muistan. Kun näin Kotilieden harkkapaikkahaun avautuvan kevättalvella 2018, tiesin haluavani juuri tämän paikan. Harjoittelu avasi uusia ovia: ensin työskentelin eri mittaisia pätkiä verkkotoimittajana ja kun valmistuin yliopistosta, minulle soitettiin, tulisinko verkkotuottajaksi. Tuotin parin vuoden ajan Kotilieteen terveys- ja hyvinvointijuttuja sekä printtiin että verkkoon, ja viime syksystä lähtien olen toiminut Kotiliesi.fin vastaavana tuottajana.

Millaista työsi Kotiliedessä on? 

Työnkuvani on mullistunut Kotiliedessä noin kerran vuodessa työtehtävien uudelleenjärjestelyjen ja organisaatiouudistuksen takia. Tällä hetkellä vastuullani on verkon julkaisuaikataulujen suunnittelu ja niistä huolehtiminen. Kehittelen koukuttavia verkko-otsikoita ja sparrailen verkkosisältöjä, koordinoin sekä Kotilieden että Annan sometekemistä ja seuraan verkon ja somen lukuja. Tuotan myös verkkojuttuja Kotiliesi.fihin. Kotiliettä ja Annaa on tehty vuoden vaihteesta asti samassa toimituksessa, joten tarvittaessa tuuraan Anna.fin vastaavaa tuottajaa.

Kotiliedessä aloitettiin ensimmäisten aikakausmedioiden joukossa tekemään sisältöjä Tiktokiin. Millainen oli roolisi kanavan synnyssä?

Olin mukana lanseeraamassa Kotilieden Tiktok-kanavaa syksyllä 2021. Koulutin tiimiä ja oli upeaa nähdä, miten moni innostui lyhytvideoiden tekemisestä. Onnistumisen kannalta keskeistä oli luoda strategia ja etsiä jatkuvasti parhaita työtapoja. Aluksi teimme videoita nimenomaan Tiktokiin, sittemmin olemme muuttaneet näkökulmaamme. Emme tee ”pelkkiä” Tiktok-videoita, vaan teemme lyhytvideoita, jotka jaetaan artikkeleissa Kotiliesi.fissä, Instagramissa ja Tiktokissa.

Emme tee ”pelkkiä” Tiktok-videoita, vaan teemme lyhytvideoita, jotka jaetaan artikkeleissa Kotiliesi.fissä, Instagramissa ja Tiktokissa. Lyhytvideot syntyvät näppärästi verkkojutun tekemisen ohessa.

Lyhytvideot syntyvät näppärästi verkkojutun tekemisen ohessa. Toimittajat kuvaavat videot pääasiassa puhelimilla, ja toimituksesta voi tarvittaessa lainata jalustaa ja puhelimeen liitettävää mikrofonia. Tiktok-tekemisemme ehdoton huippuhetki koettiin Editgaalassa 2024, kun Kotilieden Toukola-lyhytvideokonsepti palkittiin Vuoden audio tai video -sarjassa. Nykyään kanavaa pyörittää videotuottaja Anni Reenpää.

Onko toimituksella ollut totuttelua uuteen sisältömuotoon? 

Nyt kun olemme tehneet lyhytvideoita jo monen vuoden ajan, alamme olla konkareita! Alusta lähtien lyhytvideoihin on suhtauduttu todella innostuneesti koko toimituksessa, mikä on mahdollistanut nopean oppimisen. Osaamista jaetaan matalalla kynnyksellä muillekin tiimiläisille.

Toimituksessamme noin kymmenen toimittajaa hallitsee lyhytvideoiden tekemisen. Kasvoja ei ole pakko näyttää, jos se ei tunnu omalta jutulta, mutta videoilla kuuluu aina toimittajan ääni. Se tuo videoihin lämpöä ja vakuuttavuutta.

Onko Tiktok-journalismilla jotakin omia sääntöjä, rajoituksia tai vahvuuksia? 

Tiktok-journalismin ehdoton vahvuus on se, että asiat on pakko ilmaista tiiviissä muodossa. Samalla tavalla kuin verkkojutuissa on tärkeää miettiä jutun otsikko ja kärki, videoissa alkuun on rakennettava koukku, jotta katsoja pysähtyy videon äärelle. Uskon, että hyvän lyhytvideon tekeminen opettaa paljon näkökulmaamisesta ja tiivistämisestä, jotka ovat tärkeitä taitoja myös kirjoittavalle toimittajalle.

Toinen vahvuus on tietenkin se, että Tiktokissa tavoitamme sellaisia kohderyhmiä, jotka eivät lue esimerkiksi Kotilieden printtilehteä. Teemme brändiä tunnetuksi uudelle sukupolvelle.

Tiktok-journalismin ehdoton vahvuus on se, että asiat on pakko ilmaista tiiviissä muodossa.

Tiktokissa pätevät Journalistin ohjeet samalla tavalla kuin muillakin alustoilla. Olemmekin päässeet ensimmäisten joukossa Suomessa miettimään, miten tehdään oikaisu Tiktokissa. Tähän ei muutama vuosi sitten ollut referenssejä, joten saimme miettiä, mitä oikaisemme videon kommenttikentässä ja milloin vaaditaan erillinen oikaisuvideo.

Pidät myös omaa suosittua kirjatiliä Instagramissa ja Tiktokissa. Mistä sait innostuksen siihen? Onko helppoa yhdistää sisältöjen ja ajankäytön osalta omat ja lehden duunit ja brändit?

Olen puhunut kirjoista sosiaalisessa mediassa vuodesta 2017 asti. Ensin perustin Instagramiin tarinannuppuja-tilini, ja vuonna 2020 aloin tehdä kirjavideoita Tiktokiin. Jo tuolloin Tiktokista löytyi paljon kirjasisältöä englanniksi, mutta ei vielä juuri mitään suomeksi. Ajattelin, että jonkun pitää ehdottomasti ryhtyä puhumaan kirjoista lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille Tiktokissa nimenomaan suomeksi. Englanninkieliset sisälläntuottajat eivät pysty vinkkaamaan meidän upeaa kotimaista kirjallisuuttamme!

Olen puhunut kirjoista sosiaalisessa mediassa vuodesta 2017 asti. Ajattelin, että jonkun pitää ehdottomasti ryhtyä puhumaan kirjoista lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille.

Pidän tärkeänä sitä, että kirjallisuus näkyy kaikissa niissä somekanavissa, joissa ihmiset viettävät aikaansa. Tiktokin mahtavuus on siinä, että vaikket ennestään seuraisi kirjasisältöjä, saatat törmätä lukemisaiheisiin videoihin. Näin ehkä voidaan aina välillä tavoittaa joku sellainenkin, joka ei vielä lue kirjoja. Mediassa puhutaan paljon siitä, että nuoret lukevat yhtä vähemmän, ja monen lukutaito on heikko. Kirjoista puhuminen somessa on siis myös eräänlaista kirja-aktivismia. Haluan innostaa ihmisiä tarttumaan hyviin kirjoihin!

Koska en Kotiliesi-työssä itse tee videoita ja Kotiliesi tai Anna ei tee Tiktokiin kirja-aiheisia videoita, oma vapaa-ajan sisällöntuotanto on ollut helppo pitää erillään päivätyöstä. Kirjatilin pitämisestä saadut opit ovat kyllä hyödyttäneet Kotilieden Tiktok-tekemistä!

Miten saadaan median tili ja sisällöt menestymään Tiktokissa? 

1. Mieti videon kärki teräväksi. Katsoja päättää videon ensimmäisen 1–2 sekunnin aikana, katsooko videota pidemmälle. Koukuta katsoja heti alussa.
2. Ihminen kiinnostaa ihmistä. Puhu omalla äänelläsi videolla ja näytä kasvosi, jos se tuntuu luontevalta.
3. Tunne kohderyhmäsi ja rajaa aiheesi. Yhdelle tilille ei kannata yrittää tehdä sisältöjä 10 eri aiheesta. Mieti, mihin aiheisiin keskityt.

Millaisen projektin, jutun tai tempauksen haluaisit aikkariurallasi toteuttaa?

Haluaisin olla kehittämässä verkko edellä tehtävää aikakausjournalismia ja tutkimassa sen mahdollisuuksia. Printti hallitsee edelleen vahvasti aikkareita, mutta uskon, että verkon puolella on vielä paljon otettavaa ja kokeiltavaa! Millaisia kuvatoteutuksia, audiota, videota, kiinnostavia verkkotaittoja, journalistisia pelejä ja muita rikasteita vielä näemmekään osana juttuja?

Tiesitkö aina päätyväsi juuri tähän ammattiin? 

Itse asiassa lukiossa ajattelin vielä ryhtyväni lääkäriksi. Abivuonna alkoi tuntua, että luonnontieteitä on tullut päntättyä tarpeeksi. Olen lapsesta asti rakastanut kirjoittamista, ja ajattelin, että toimittajana saisin kirjoittaa työkseni. Pääsin ensiyrittämällä Jyväskylään opiskelemaan journalistiikkaa. Ensimmäisen kesätyöpestin jälkeen iski kuitenkin epätoivo: en varmaan koskaan tule työllistymään tälle alalle! Työllistymispaniikki johti siihen, että vaihdoin pääainetta ja valmistuin lopulta maisteriksi kirjallisuuden oppiaineesta – ja sitten kuitenkin työllistyin media-alalle. Nuorelle minälleni haluaisin sanoa, että ota ihan vain rauhassa. Paikkasi kyllä löytyy vielä.

Palstalla on juttusarja, jossa esitellään aikakausmaailman ammattilaisia toimittajista graafikoihin ja koodareista valokuvaajiin. Juttuun haastateltu saa aina ilmiantaa seuraavan työssään ansioituneen aikkarialan ammattilaisen. Ulla Lehtisen ilmiantoi edellisessä jutussa mestarikonseptoija Maija Töyry.

Ulla Lehtisen valinta seuraavaksi haastateltavaksi on Opettaja-lehden toimittaja Pekko-Joonas Rantamäki seuraavin perustein: