Eläkkeelle vuoden lopussa jäävä Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro päätyi aikanaan toimittajan ammattiin vähän sattumalta. Haukiputaalta kotoisin oleva Aarnipuro aloitti toimittajan uransa abikesänä oululaisessa Liitto-lehdessä. Hän etsi kesätöitä ja päätti hakea kesätoimittajan paikkaa kyseisestä lehdestä, vaikka ei toimittajaksi aikonutkaan.
Lukion opinnonohjaaja oli aiemmin ehdottanut hänelle toimittajan koulutusta, mutta se ei houkutellut, sillä toimittajilla oli tuohon aikaan vähän epämääräinen maine.
– Olin päättänyt hakea oikeustieteelliseen, mutta kahden viikon kesätyön jälkeen oikeustieteellisen pääsykoekirjat vaihtuivat valtiotieteellisen kirjoihin, hän sanoo.
1980- ja 90-luvuilla Aarnipuro työskenteli toimittajana Ilta-Sanomissa, Seurassa ja Iltalehdessä, jossa pääsi tekemään kansijuttuja ja tutustumaan "kaikkiin" Suomen julkkiksiin. Mieleen on jäänyt erityisen hyvin juoksuharrastuksen aloitus silloisen Avun päätoimitttajan Matti Saaren kannustuksesta ja osallistuminen maratonkouluun Kirka Babitzinin kanssa.
Nuorempana hän teki myös paljon musiikkijuttuja, joiden myötä pääsi jututtamaan maailmantähtiä.
– Olen hengaillut Duran Duranin poikien kanssa, juhlinut AC/DC:n jatkoilla ja toiminut Johnny Cashin vaimon shoppailuoppaana. Yksi hienoimmista muistoista oli suuren idolini kirjailija Juhani Peltosen tapaaminen. Kävin heillä sen jälkeenkin kylässä, hän muistelee.
Kirkkaana mielessä on myös uran kamalin hetki, kun Apuun tehtiin näyttävä kansijuttu silloisen Suurin pudottaja -kisan voittajasta. Kisa oli juuri ratkeamassa, mutta vahingossa juttu julkaistiin lehdessä viikkoa liian aikaisin.
– Se oli hetki, kun pääsi itku. Olimme yhteydessä heti Neloseen ja he onneksi suhtautuivat mokaan ymmärtäväisesti, Aarnipuro sanoo.
Nykyään tehdään laadukkaampaa journalismia
Marja Aarnipuro on työskennellyt yli 40 vuotta media-alalla, joista viimeiset 13 vuotta Avun päätoimittajana. Moni asia on muuttunut vuosikymmenten varrella. Hänen mielestään journalismi on tänä päivänä laadukkaampaa ja suunnitelmallisempaa, ja jutut huolella konseptoituja.
– Hyviä toimittajia on ollut aina, mutta journalistiset prosessit ovat muuttuneet merkittävästi. Nykyään ei enää heitetä ilmaan jonkin julkkiksen nimeä ja lähdetä kysymään, että mitä kuuluu. Jutut suunnitellaan aina näkökulma edellä, mikä on tosi tärkeää, hän sanoo.
Avussa ei olla vuosien varrella jumiuduttu ajatukseen, että printti on kuolemassa, vaan joka vuosi on keksitty jotain uutta. Aarnipuron päätoimittajuuden aikana luotiin esimerkiksi kerran kuussa ilmestyvä Suur-Apu, Apu Luonto -konsepti, Apu Juniori- sekä Apu Terveys-lehti.
Hyviä toimittajia on ollut aina, mutta journalistiset prosessit ovat muuttuneet merkittävästi. Nykyään ei enää heitetä ilmaan jonkin julkkiksen nimeä ja lähdetä kysymään, että mitä kuuluu.
Viikoittain ilmestyvä Apu tavoittaa printissä 258 000 lukijaa (KMT 2023). Kun huomioidaan myös lukijat lehden digikanavissa, tavoittavuus on peräti 455 000. Avun digisisältöjä julkaistaan Apu360-sovelluksessa.
Kuukausimaksullisen sovelluksen myötä toimituksessa tehdään sisältöjä digitaalisuus edellä ja sovelluksen sisällöistä printissä julkaistaan sinne parhaiten sopivat jutut. Aarnipuro sanoo, että ajattelun kääntäminen printistä digiin kesti aika kauan ja sitä opetellaan toimituksessa edelleen.
– Kun saimme sovelluksen ensimmäisiä tilauksia, hihkuin ilosta! Oli mahtava huomata, että lukijat ovat oikeasti valmiita maksamaan digitaalisista sisällöistä. Vielä kun vanhemmatkin lukijat löytäisivät niiden pariin.
Uusien kanavien ja sovelluksen myötä Aarnipuro on päässyt kokeilemaan myös podcastin tekemistä. Suositusta Poliisin mieli -podcastista on tänä syksynä tulossa kolmas kausi ja työn alla on jaksojen käsikirjoitus ja pohjatietojen hankinta. Hän luotsaa suomalaisiin rikostapauksiin pureutuvaa podcastia yhdessä ex-huumepoliisi Kale Puontin kanssa.
– Avussa on ollut hienoa päästä ideoimaan erilaisia juttuja, jotka toimitus on toteuttanut! Apu on unelmien työpaikka journalistille, joka on kiinnostunut kaikesta.
Mutta mitkä ovat suurimmat opit mediamaailmasta?
– Monet niistä liittyvät esihenkilötyöhön. Kun olin ensimmäisiä kertoja pomon roolissa, yritin viimeiseen asti välttää vaikeita tilanteita, asioihin puuttumista ja korjaavan palautteen antamista. Jossain kohtaa tajusin, että ongelmat kasvavat, mitä pidemmälle niitä lykkää. Asiat kannattaa selvittää aina heti ja ihmisten kanssa pitää jutella, hän sanoo.
Kirjoittavia toimittajia hän haluaa muistuttaa, että jutun tekeminen ei ole sooloprojekti, vaan sitä kannattaa pallotella muiden kanssa ja puhua se jollekin ääneen – silloin se on jo kertaalleen kirjoitettu.
– Tärkeää on myös se, että toimittaja ei jumiudu omiin kiinnostuksen kohteisiinsa tai harrastuksiinsa, vaan yrittää selvittää sitä, mistä yleisö on kiinnostunut. Kannattaa nähdä aiheita laajasti ja jalkautua ihmisten joukkoon. Loputon uteliaisuus auttaa siinä.
Rintasyöpä teki hänestä kirjalilijan
Vuonna 2009 Aarnipurolla todettiin rintasyöpä. Hän kaipasi hyvä tietokirjaa rintasyövästä, mutta koska sellaista ei ollut, hän päätti kirjoittaa sen itse. Kaiken kaikkiaan aiheesta syntyi kolme kirjaa Rintasyöpävuosi (2011), Rintasyövän jälkeen (2014) ja Rintasyöpämatka (2019).
Koska päätoimittajana hän ei enää päässyt kirjoittamaan, tietokirjojen tekemisestä jäi kirjoittamisen palo. Tästä intohimosta syntyi fiktiivinen cozy crime -dekkarisarja Kaarina Riikonen ratkaisee. Sarjan ensimmäinen kirja Maakellarin salaisuus ilmestyi vuonna 2017.
Sarjassa rikoksia ratkaisee suositun Viikko-lehden viihdetoimittaja ja keski-ikäinen perheenäiti Kaarina Riikonen. Utelias Kaarina osuu usein sattumalta ensimmäisenä rikospaikoille ja alkaa penkoa tapauksia työnsä kautta. Hahmon lähtökohdat ovat olleet Aarnipurossa itsessään, mutta kirjasarjan myötä Kaarina on kasvanut eri suuntaan.
– Halusin luoda dekkarimaailmaan hahmon, johon lukijan on helppo samastua. Toimittajan ammatti oli Kaarinalle luonteva, sillä sitä kautta hän pääsee nuuskimaan asioita, ilman että kukaan ihmettelee. Poliisityötä en tunne niin hyvin. Tekstin faktantarkastajina toimivat rikospoliisi ja rikosinsinööri, hän sanoo.
Tekeillä on sarjan kahdeksas kirja, jossa on luvassa dramaattisia käänteitä ja suuria muutoksia Kaarinan elämässä. Nyt editointivaiheessa oleva kirja ilmestyy maaliskuussa 2025.
– Aion jatkaa sarjaa niin kauan, kun tarinoita syntyy luontevasti. Sarjasta on myyty optio-oikeudet myös kotimaiselle tuotantoyhtiölle ja nyt keskustellaan siitä, että voisiko Kaarinasta syntyä televisiosarja, hän paljastaa.
Aarnipuro iloitsee siitä, että eläkepäivinä on aikaa kirjoittaa, sillä aiemmat kirjat ovat syntyneet päivätyön ohessa. Ja vaikkei siitä voi vielä oikein puhua, jotakin muutakin kirjoittamiseen liittyvää on suunnitteilla.
Marja Aarnipuro jää eläkkeelle virallisesti loppuvuodesta, mutta lopettaa työt A-lehdillä 28. lokakuuta. Aarnipuron seuraajana aloittaa Ville Pernaa, joka on työskennellyt aiemmin päätoimittajana Suomen Kuvalehdessä ja Parnassossa.
Marja Aarnipuro
- Asuu Laajasalossa Helsingissä miehensä ja kahden koiransa Veeran ja Petrin kanssa. On kotoisin Haukiputaalta. Aikuiset lapset asuvat omillaan.
- On opiskellut valtio-oppia Helsingin yliopistossa.
- Työskenteli Seurassa, Ilta-Sanomissa ja Iltalehdessä toimittajana 1980- ja 1990-luvuilla.
- Vuodesta 1997 lähtien hän on työskennellyt A-lehdissä toimituspäällikkönä ja päätoimittajana mm. Katsossa, Jadessa, Mondossa, Kauneus & Terveys -lehdessä ja Avussa.
- Jää eläkkeelle Avun päätoimittajan paikalta vuoden 2024 lopussa.
- On kirjoittanut kolme tietokirjaa ja seitsemän kirjaa Kaarina Riikonen ratkaisee -dekkarisarjaan.
- Harrastaa neulomista, lukemista, kirjoittamista, liikuntaa ja lenkkeilyä koirien kanssa.