Haku

Voiko media käyttää julkkisten somejulkaisuja jutuissaan? Näin linjaa tuore oikeuden päätös

Korkein oikeus linjasi kesäkuussa, että iltapäivälehdet eivät olisi saaneet julkaista Kimi Räikkösen Instagram-tarinasta ottamaansa kuvakaappausta. Asiasta kirjoitti muun muassa Helsingin Sanomat. Mitä tapaus merkitsee sananvapauden kannalta? Mitä siitä voi oppia?

Tuomiossa tarkennettiin muutamastakin kohtaa tekijänoikeuslain sitaattisäännösten tulkintaa. Se, että sitaatteja koskeva riita eteni korkeimpaan oikeuteen asti, oli poikkeuksellista, mutta tekijänoikeuden tai sananvapauden näkökulmasta itse ratkaisu ei ollut vallankumouksellinen. Ajatuksia sitaattien parantelemiseen siitä toisaalta kyllä saa. Hiukan yksinkertaistaen voidaan sanoa tuomioistuimen vahvistaneen, että lainattaessa omaa pitää olla aina riittävästi suhteessa lainattuun, jutun tyylilajista, aihepiiristä ja näkökulmasta riippumatta.

Miten sitaattioikeus ja lehdistön lainausoikeus rajaavat kuvan julkaisua?

Tekijänoikeuslain selvä pääsääntö on, ettei toisen ottamaa kuvaa voi julkaista ilman lupaa, vaikka kuvaaja itse tai joku kuvaajan luvalla olisi sen esimerkiksi somessa jo julkaissutkin. Sekä yleinen sitaattioikeus että lehdistön lainausoikeus ovat laissa myönnettyjä poikkeuksia tähän pääsääntöön. Vasta jommankumman edellytysten täyttyessä kuvaajan lupa uudelleenjulkaisuun tulee tarpeettomaksi.

Lehdistön lainausoikeudessa on kyse oikeudesta selostaa päiväntapahtumia kuvasitaattien avulla. Yleinen sitaattioikeus puolestaan mahdollistaa ajatusten perustelun vetoamalla lähteisiin siinä laajuudessa kuin se kulloinkin on tarpeen. Kuvien tapauksessa molempien edellytykset voivat täyttyä yhtäaikaisestikin.

Tekijänoikeuslaissa säädetyt oikeudet ovat mielenkiintoisella tavalla yksityisyydensuojaa vahvempia.

Julkisuuden henkilöiden yksityisyyden piiri on tavallisen maallikon yksityisyyttä kapeampi. Ottaessaan valokuvia tai julkaistessaan niitä somessa julkisuuden henkilöt ovat kuvien yksinoikeuden omistajina kuitenkin samassa asemassa kuin muutkin. Sitaattioikeuden kannalta ei ole riittävää, että kuvan varsinainen tietosisältö ei ole luonteeltaan yksityistä, vaan kuvalla täytyy olla joko riittävästi uutisarvoa tai riittävä käyttötarkoitus uudessa kontekstissa, johon se halutaan lainata.

Tekijänoikeuslaissa säädetyt oikeudet ovat mielenkiintoisella tavalla yksityisyydensuojaa vahvempia. Valokuvaaja voi hyödyntää ottamaansa kuvaa itse kaupallisesti ja samaan aikaan kieltää kaikkia muita tekemästä niin. Yksityiselämän avaaminen julkisuudelle sen sijaan merkitsee, että avatusta aiheesta tulee sallittu keskustelunaihe muillekin. Sitaattioikeus toki jossakin laajuudessa kaventaa tätä eroa.

 

Mikä on tekijänoikeuslaissa mainittu päiväntapahtuma?

 

Varsinkin tätä korkein oikeus tuomiossaan käsitteli. Päiväntapahtuma on terminä tietysti jo ikivanha ja tuore tulkinta oli siksi tervetullutkin. Päiväntapahtuma tarkoittaa jotakin, jolla on uutisarvoa eli josta yleisöllä on intressi tietää. Henkilön asema julkisuudessa tarkoittaa, että tulee helposti osaksi päiväntapahtumaa, mutta ei kuitenkaan sitä, että kenenkään koko elämä olisi sellaista.

Se, että julkisuuden henkilö päivittää jotakin seuraajiaan kiinnostavaa sometililleen, ei tuomioistuimen ratkaisun mukaan itsessään riitä päiväntapahtumaksi. Päivityksen sisältö sen sijaan voi olla päiväntapahtuma, ja tähän vaikuttaa osaltaan se, mistä näkökulmasta sitä sitaatissa selostetaan. Sitaatin konteksti voi siis osaltaan perustella sitaatin sisällön päiväntapahtumaksi.

Linkkaaminen perinteisessä merkityksessä ei ole siteeraamista lainkaan eikä siten edellytä lupaa.

Millaisessa tapauksessa media voi käyttää julkisuuden henkilön Instagram-kuvaa jutussaan? Onko kuvakaappauksen ottaminen somekuvasta aina kiellettyä ilman lupaa? Riippuvatko säännöt siitä, onko kyseessä kuvakaappaus, kuvaupotus, 24 tunnin sisällä häviävä stoori vai linkkaaminen?

Myös kuvasitaatin tekninen muoto on osa sitaatin kontekstia, mutta yleensä varsin vähämerkityksinen osa sitä. Jos sitaattioikeuden edellytykset muuten täyttyvät, on kuvakaappauskin täysin sallittu toteutustapa. Tämä korkeimman oikeuden tuomiossa myös nimenomaisesti vahvistetaan.

 Sitaatista on kyse vasta, kun lainattua toisinnetaan myös omassa jutussa tai omassa verkko-osoitteessa. Vain esimerkiksi 24 tunnin ajaksi julkistettu sisältö on lain näkökulmasta julkistettua, ja kaikesta julkistetusta saa julkinen keskustelu myös jatkua vapaasti, sitaattioikeuden rajoissa myös kuvien toisintamisen muodossa.

Miten kuvan lainaamiseen vaikuttaa se, onko sometili tavallisen yksityisen vai julkisuuden henkilön omistama? Onko sometilin seuraajamäärällä merkitystä?

Julkisuuden henkilöiden toiminta ylittää helpommin uutiskynnyksen, jolloin myös sitaattioikeuden edellytykset täyttyvät helpommin. Sometilin seuraajamäärä puolestaan on osa kriteereistä, joilla määritetään, kuka on julkisuuden henkilö ja kuka ei. Toki julkisuuden henkilöksi voi tulla myös ilman että on erityisen seurattu tai näkyvä somessa - samoin kuin myös ilman että käyttää somea lainkaan.

Aina on kuitenkin hyvä tarkistaa, että oman panoksen suhde muualta lainattuun sisältöön pysyy kunkin jutun kokonaisuudessa järkevänä.

Pitäisikö median kannattaisi tarkentaa omia pelisääntöjään somekuvien lainaamisen suhteen?

Medioilla on monesti jo omat tarkemmat ohjeensa asiaan, ja toki myös kunkin median aihepiirillä ja kohderyhmällä on oma vaikutuksensa siteeraamisen ja sitaattioikeuden kontekstiin.

Aina on kuitenkin hyvä tarkistaa, että oman panoksen suhde muualta lainattuun sisältöön pysyy kunkin jutun kokonaisuudessa järkevänä. Pelkkä somesisällön jakaminen eteenpäin raportoiden, että kyseistä sisältöä on somessa julkaistu, ei riitä sitaatiksi, ainakaan ellei sisältö satu juuri olemaan aivan poikkeuksellisen vahvasti uutisarvoista.

Jos media haluaa käyttää jutussaan laillisesti ja oikein julkisen henkilön somekuvaa, miten pitäisi toimia? Ja voivatko säännöt vielä muuttua Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyssä?

Tapoja on oikeastaan kaksi: varmistua, että sitaattioikeuden ehdot toteutuvat, tai sopia kuvan käytöstä tai yhteistyöstä yleisemmin.

On mahdollista, että ihmisoikeustuomioistuin arvioi sitaattioikeuden rajoja vielä joiltakin osin toisin kuin korkein oikeus tai muuten tarkentaa nyt annettua tulkintaa. Ihmisoikeustuomioistuimen tulkinnat ohjaavat sananvapauden ja tekijänoikeuden välistä punnintaa ja sitä kautta myös tulevia sitaattioikeuden tulkintoja.

Lue lisää päätöksestä korkeimman oikeuden sivuilta

Teksti: Mikko Hoikka ja Anniina Nissinen | Kuva: Anniina Nissinen



Kysymyksiin vastasi Aikakausmedian johtaja Mikko Hoikka. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori ja erikoistunut sananvapaus- ja tekijänoikeuskysymyksiin. Mikko vastaa Aikakausmediassa edunvalvonnasta ja jäsenten oikeudellisesta neuvonnasta.


Onko mielessäsi aihe, josta haluaisit lukea Aikakausmedian sivuilta? Kerro meille!

page shape 1 page shape 3

Lue myös

×

Haku: