Suomalaisten startup-yritysten perustajina ovat usein miehet. Niinpä Talouselämä-lehden taloustoimittaja Elina Lappalainen pitää listaa suomalaisista naisista, jotka ovat kiinnostavien startupien toimitusjohtajia.
– Lista on melko lyhyt. Vaikka yrittäisin valita naisia haastateltavaksi, sillä ei voi keinotekoisesti lisätä naispuolisten startup-yrittäjien määrää tai kanavoida heille rahoitusta.
Elina Lappalainen kirjoittaa paljon startup-maailmasta, teknologiasta, digitaalisista ilmiöistä ja pelimaailmasta. Hän on kirjoittanut myös kirjan pelialasta (Pelien valtakunta, Atena 2015), jossa Lappalainen avaa, minkälaista liiketoimintaa pelien tekeminen on. Hän on itsekin pelaaja.
– Pelaajanörttityttönä minulla on pieni ”soft spot” pelimaailmaa ja sen persoonia kohtaan. Kun aloitin kirjoittamaan aiheesta, saatoin olla lähes ainut nainen pelimessujen naistenvessassa.
Kasvuyritys- ja pelimaailma ovat kovin miehisiä. Pohjoismaisella tasolla noin 88 prosenttia pääomarahoituksesta menee startupeille, joiden perustajatiimeissä on vain miehiä. Sekatiimejä on niitäkin vain 11 prosenttia.
– Onneksi tässä on jo tapahtunut muutosta, sillä pääomasijoittajat ovat palkanneet myös naisia rahastojen osakkaiksi ja sijoitusjohtajiksi.
Lappalaisen kiinnostus kasvuyrityksiin on luonut Talouselämään oman osionsa, jossa käsitellään startup-maailmaa.
– Raadin kanssa tehtävä jokavuotinen Suomen 10 lupaavimman startupin listaus on ehkä urani parhaimpia juttuja.
Videolla Talouselämän toimittaja Elina Lappalainen kertoo miksi on tärkeää, että naisia nostetaan esille aikakausmediassa.
Ura alkoi määrätietoisesti
Kulttuuritoimittaja ja kirjailija. Siinä oli nuoren Elina Lappalaisen haave. Kesätyö Keskisuomalaisen taloustoimittajana oli kuitenkin käänteentekevä hetki. Sydäntä lähellä olivat aina olleet ympäristöasiat sekä yritysten yhteiskuntavastuu, mutta pian Lappalainen huomasi, että raha-aiheet liittyvät lähes kaikkeen.
– Sinä kesänä tein juttuja veritimanteista, kesäkalusteiden sertifioinnista sekä pelimaailmasta ja ymmärsin, miten moni minua kiinnostava asia sopii talousaiheiden alle. Löysin vahvuuteni aiheista, joista monet vanhemman sukupolven taloustoimittajat eivät tienneet mitään.
Se oli Lappalaiselle myös kasvun paikka. Hän jatkoi aiheiden kimpussa taloustoimittajana seuraavaksi Helsingin Sanomissa ja laajensi asiantuntemustaan muun muassa maatalouteen ja elintarviketeollisuuteen. Syksystä 2011 lähtien Elina Lappalainen on ollut töissä Talouselämä-lehdessä.
– Talousaiheet koskettavat meitä jokaista. Niin hallituksen budjettipäätökset kuin teknologiatrendit ja internetjätit näkyvät kaikkien elämässä.
Suuryritysten johdossa on edelleen ylivoimainen enemmistö miehiä. Talouselämän toimituksessa tehdään silti tietoista työtä tasa-arvoisemman työelämän eteen.
Elina Lappalainen on paitsi kirjoittanut naisten roolista teknologiateollisuudessa ja startupeissa, myös kannustanut tyttöjä miesvaltaisille aloille. Miksi esimerkiksi matematiikka ja ohjelmointi olisivat vain miehiä varten?
Päättäjänaiset esille
Talouselämä-lehti on kymmenien vuosien ajan nostanut esille elinkeinoelämän, talousmaailman ja politiikan naispuolisia vaikuttajia. Jo vuonna 1995 Talouselämässä havahduttiin naislukijoiden määrään. Tuolloisen mediatutkimuksen mukaan heitä oli 39 prosenttia lukijoista. Naiset oli otettava huomioon lehdessä.
– Nykyään pyrimme siihen, että esimerkiksi asiantuntijoina jutuissa olisi miehiä ja naisia. Tasa-arvoinen ajattelu on ollut Talouselämässä jo pitkään osa toimituksen kulttuuria.
2000-luvun alusta lähtien lehdessä on julkaistu vuosittain Päättäjänaiset-selvitys, jossa tuodaan esille johtavassa asemassa istuvia naisia.
– Joka vuosi meiltä kysytään, miksi me tehdään tätä selvitystä. Siksi, että päättäjänaisten työ kannattaa tehdä näkyväksi. Me kaikki tarvitsemme esikuvia.
Jos tarkastelee lehteä, huomaa, että Talouselämän kansissa on viime aikoina ollut kiitettävä määrä naisjohtajia sekä tämän päivän naispuolisia vaikuttajia. Mutta kanteen ei pääse pelkän sukupuolen perusteella.
– Jokainen näistä naisista on ansainnut paikkansa journalistisin perustein - siksi että heillä on valtaa ja ajankohtaista sanottavaa.
Tänä vuonna julkaistiin jo 20. Päättäjänaiset-selvitys. Selvitys oli aikoinaan yksi syy, miksi Lappalainen arvosti Talouselämä-lehteä nuorena toimittajana. Päättäjänaisten listalle pääseminen on tiukentunut vuosi vuodelta. Tuoreen listauksen yhteydessä julkaistu artikkeli päättäjänaisten urakehityksestä paljastaa kiinnostavia asioita.
– Vaikka olemme matkalla kohti tasa-arvoisempaa maailmaa, silti huippupaikoilla istuvat suomalaiset naisjohtajat kokevat yhä seksuaalista häirintää ja vähättelyä sukupuolensa vuoksi. Ja yli puolet kyselyyn vastanneista koki, että naisen mahdollisuudet edetä johtajaksi nyky-Suomessa eivät ole samat kuin miehellä.
– Matka kohti tasa-arvoa ei ole valmis sillä, että meillä on naisia lehden kannessa.
