Digitalisaation on ajateltu vähentävän hiilidioksidipäästöjä, mutta internet syö kasvavalla tahdilla energiaa. Suoratoistopalveluja käytetään yhä enemmän, ihmiset työskentelevät kotoa käsin, ensimmäisen osapuolen datan louhiminen vaatii koko ajan lisää tilaa ja medioiden on käytettävä yhä enemmän verkkosivustojen taustalla sovelluksia.
William Reedin Chief Digital Officer John Barnes puhui kesäkuussa Portugalissa järjestetyssä aikakausmedioiden maailmankongressissa ja esitti huolestuttavia tilastoja. Hänen mukaansa tällä hetkellä maailman datakeskukset käyttävät enemmän sähköä kuin koko Iso-Britannia, ja IT-sektori kuluttaa arviolta seitsemän prosenttia koko maailman sähköstä. Aalto-yliopiston ja LUT-yliopiston tutkimushankkeen mukaan digipalveluiden hiilijalanjälki on jo suurempi kuin lentoliikenteellä.
Kun viettää viisi minuuttia sosiaalisessa mediassa päivässä, siitä aiheutuu 20 kilon hiilidioksidipäästöt vuodessa. Se vastaa noin 85 kilometrin ajomatkaa autolla.
Barnes muistuttaa, että myös hauskojen kissavideoiden katsominen kuormittaa ympäristöä ja lämmittää maapalloa. Harva tajuaa ajatella, että videon katsominen kuluttaa energiaa monessa eri vaiheessa, vaikka se ei näkyisikään suoraan käyttäjän sähkölaskussa. Sähköä vie paitsi käyttäjän oma laite, myös reitittimet, näytöt, modeemit ja palvelimet, joilta video lähetetään eteenpäin. Mitä korkeampi resoluutio videossa on ja mitä suuremmalta näytöltä se katsotaan, sitä enemmän se vie energiaa.
– Kun viettää viisi minuuttia sosiaalisessa mediassa päivässä, siitä aiheutuu 20 kilon hiilidioksidipäästöt vuodessa. Se vastaa noin 85 kilometrin ajomatkaa autolla, Barnes sanoo.
John Barnes FIPP:n aikakauslehtien maailmankongressissa. Kuva: FIPP
Digitaalisuuden hiilijalanjälki jatkuvassa muutoksessa
Eniten sähköä vievät eri puolille maailmaa sijoitetut palvelinsalit, jotka tuottavat valtavasti hukkalämpöä ja vaativat jatkuvaa jäähdyttämistä. Myös sillä on merkitystä, missä päin maailmaa palvelimet fyysisesti sijaitsevat. Mitä lähempää dataa siirretään, sitä pienemmät ovat päästöt.
Tekoälyä käytetään teknologiassa ja sovelluksissa koko ajan enemmän. Barnesin mukaan sen vaikutuksia on vielä hankala arvioida, mutta nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että mitä monimutkaisempia prosessit ja ohjelmistot ovat, sitä enemmän ne vievät energiaa. Kun tietokoneista tulee käyttöjärjestelmiltään raskaampia, ne vaativat enemmän jäähdytystä.
On arvioitu, että viestintäteollisuus voi käyttää jopa 20 prosenttia maailman sähköstä vuoteen 2025 mennessä.
– Digitaalisuuden hiilijalanjälki on jatkuvassa muutoksessa. Aiemmin suurena ongelmana pidettiin tietojen ja kuvien siirtämistä, mutta nyt eniten päästöjä aiheuttaa tallennustilan kasvava tarve. Esimerkiksi ensimmäisen osapuolen datan louhiminen reaaliajassa vaatii koko ajan lisää tilaa.
Internet syö siis kasvavalla tahdilla sähköä. On arvioitu, että viestintäteollisuus voi käyttää jopa 20 prosenttia maailman sähköstä vuoteen 2025 mennessä.
– Se on pysäyttävää ja kertoo siitä, että nyt on aika miettiä, mitä asialle voisi tehdä, Barnes sanoo.
Suomen media-ala hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä
Suomessa media-alan ja graafisen teollisuuden hiilijalanjälki vuonna 2019 oli noin 488 000 hiilidioksiditonnia, mikä vastaa yhtä prosenttia koko Suomen vuotuisista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä. Alan yritysten päästöistä 10 prosenttia syntyy polttoaineiden ja energian käytöstä yritysten omissa toiminnoissa, ja 90 prosenttia päästöistä on arvoketjun epäsuoria päästöjä.
Vuonna 2019 kerrottiin, että media-alan ja graafisen teollisuuden yritykset tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitellaan epäsuorien päästöjen vähentämistä yritysten lisätoimilla ainakin 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Käytti yritys mitä alustaa tahansa, se voi tehdä ilmastotyötä ja kertoa vaikuttavuudestaan.
Hankkeessa toimialan ilmastovaikutuksia laskeneen Gaia Consultingin liiketoimintajohtajan Mari Saarion mukaan digin päästöt voivat olla vaikeampia tunnistaa ja saada läpinäkyviksi kuin printin, koska ketju on monimutkainen ja siihen kytkeytyvät esimerkiksi teknologiajättien palvelimien energiaratkaisut ja infran rakentaminen.
– Käytti yritys mitä alustaa tahansa, se voi tehdä ilmastotyötä ja kertoa vaikuttavuudestaan. Tämä on hyvä tapa haastaa omaa liiketoimintaideaa: miksi olemme olemassa, mitä saamme yhteiskunnassa aikaan ja miten tekisimme sen pienemmillä päästöillä. Hiilineutraali yritys saa tulevaisuudessa edullisemmin rahoitusta, hallitsee paremmin riskinsä ja tuottaa todennäköisemmin lisäarvoa, Saario sanoo.
Lue lisää: Media-ala ja graafinen teollisuus tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä
4 +1 vinkkiä hiilijalanjäljen pienentämiseksi
1. Mittaa. Ota selvää verkkosivustosi hiilijalanjäljestä. Tarjolla on monia ilmaisia työkaluja, kuten Google Lighthouse tai sovellusten suorituskykymonitorit, kuten Datadog tai Blackfire. Yksinkertaisen tilannekuvan saa myös Website Carbon Calculator -sivustolta, jonne lisätään verkkosivuston URL-osoite ja sovellus laskee hiilipäästöt kyseiselle sivulle.
Mutta mikä on sopiva päästötavoite verkkosivulle? Barnesin mukaan se on hankala kysymys, sillä standardeja ei ole vielä olemassa. Siksi hän suosittelee tavoittelemaan niin pientä hiilijalanjälkeä kuin mahdollista. Optimointia hankaloittaa myös sivustojen erilaiset käyttötavat: pelkästään tekstiä ja kuvia sisältävät sivut ovat luonnollisesti kevyempiä kuin sellaiset, jotka sisältävät paljon videoita.
2. Optimoi. Kun hiilijalanjälki on selvillä, tee yhteistyötä koko toimitusketjun kanssa päästöjen pienentämiseksi. Pakkaa kuvat ja videot tai tee niistä mahdollisimman pieniä, käytä kevyitä formaatteja ja minimoi raskaan JavaScriptin ja CSS:n käyttö.
3. Kevennä. Käytä palvelintarjoajaa, joka hyödyntää uusiutuvia energiamuotoja ja sijaitsee mahdollisimman lähellä. Ota selaimen välimuisti käyttöön vähentääksesi palvelimelle tehtyjen pyyntöjen määrää. Palvelimella on hyvä käyttää välimuistia sivuissa ja sivun osissa, jotka ovat staattisia sisällöltään.
4. Kouluta. Kouluta henkilöstöä jatkuvasti parantamaan ja vähentämään verkkosivustojen hiilijalanjälkeä. Kannusta käyttäjiä vähentämään energiankulutusta kertomalla toiminnan vaikutuksista. Visualisoi ongelman laajuus vaikkapa vertaamalla niitä ajokilometreihin.
+ Käytä pilvipalveluita. Ne ovat skaalautuvia eli palvelimia pystyy lisäämään tai poistamaan käytöstä verkkoliikenteen mukaan. Monet pilvipalvelut käyttävät hukkalämpöä hyödyksi kaukolämmössä.
Toimimaton verkkosivulinkki korjattu 22.8.2023.
