Kun opettajat siirtyivät lähes yhdessä yössä opettamaan oppilaita etänä koronapandemian vuoksi, suunnitelmat menivät uusiksi myös Opettaja-lehdessä. Toimitus hylkäsi pikavauhdilla aiemmat ideansa ja julkaisi kannessaan kuvan opettajasta, joka kurkistelee ulos kotinsa postiluukusta.
Maaliskuusta 2020 lehden kesätaukoon asti kaikki kansikuvat valittiin lehden aiheista, jotka käsittelivät pandemian vaikutusta opettajiin. Aiheesta tehdään edelleen juttuja joka numeroon.
– Pandemiasta kirjoitetaan, koska se vaikuttaa niin merkittävästi opettajien työhön. Monella opettajalla on huoli paitsi omasta terveydestään myös oppilaiden terveydestä sekä heidän oppimistuloksistaan, kertoo päätoimittaja Minna Ängeslevä.
Opettaja-lehti on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n jäsenlehti, joka ilmestyy 22 kertaa vuodessa, kahden viikon välein. Lehden tehtävä on kertoa jäsenilleen järjestön asioista sekä jakaa käytännön kokemuksia opettajan työstä, tietoa ja vertaistukea.
OAJ:n jäsenissä on ammattilaisia varhaiskasvatuksen opettajista ammattikouluopettajiin ja yliopisto-opettajista rehtoreihin. Jäsenistä 77 prosenttia on naisia. Suurin ryhmä ovat peruskoulun opettajat.
– Ammatti- ja järjestölehden tekemisessä on välillä oltava kieli keskellä suuta, että kaikkia palvellaan. Tavoite on, että jokaisesta lehden jutusta voisi kiinnostua, vaikkeivat ne suoraan oman ammattiryhmän asioista kertoisikaan.
Opettajilla paljon sanottavaa
Opettajat ovat Ängeslevän mukaan mainioita haastateltavia, sillä he ovat hyviä puhumaan.
– Opettajilla on paljon ajatuksia ja sanottavaa. Lehdenteon kannalta se on suuri plussa.
OAJ:n sisältä löytyy paljon asiantuntemusta ja siten kätevästi haastateltavia juttuihin. Toki lehti haastattelee myös muita asiantuntijoita.
Ideoita juttuihinsa Opettaja-lehden toimitus poimii esimerkiksi lukijapalautteesta ja sosiaalisesta mediasta. Lehdentekijät seuraavat muun muassa erilaisia opetusalan Facebook-ryhmiä, joissa he nuuskivat, millaiset aiheet opettajia kiinnostavat ja puhututtavat.
Opettajat ovat stressaantuneita, uupumisvaarassa tai jo uupuneita. Meidän tehtävämme on tässä tilanteessa osoittaa, että kuulemme opettajia ja näemme, etteivät he jaksa.
Opettaja-lehti uudistettiin vuonna 2019, jolloin sen visuaalinen ilme muuttui. Myös joitakin uusia juttutyyppejä kehitettiin. Perusidea kuitenkin säilyi: lehti pyrkii edelleen luomaan ammattiylpeyttä ja yhteisöllisyyttä opettajien välille.
Ängeslevän mukaan opettajat tykkäävät lukea toistensa arjesta ja siitä, miten kollegat tekevät työtään.
– Pyrimme jutuissa pois ylätasolta ja kerromme asioista konkreettisesti ihmisten kautta. Lehdessä on paikka isolle henkilöjutulle, ja esimerkkitarinoita etsitään myös taustoittaviin juttuihin.
Ratkaisut ja mahdollisuudet edellä
Yksi aihe on koronapandemian keskellä noussut ylitse muiden: opettajien väsymys. Se saa Ängeslevän mietteliääksi.
– Olen huolissani opettajien jaksamisesta. Opettajat ovat stressaantuneita, uupumisvaarassa tai jo uupuneita. Meidän tehtävämme on tässä tilanteessa osoittaa, että kuulemme opettajia ja näemme, etteivät he jaksa.
Opettajien lisäksi myös alan esihenkilöt, kuten rehtorit, ovat olleet kovilla pandemian keskellä. Opettaja-lehti pyrkii tarjoamaan lukijoille vertaistukea ja viestimään, mitä OAJ tekee jäsentensä hyväksi.
– Työhyvinvointi rakennetaan työpaikoilla ja on työnantajan vastuulla, mutta totta kai OAJ pyrkii vaikuttamaan opettajien hyvinvointiin. Järjestö onkin nostanut opettajien jaksamisen nyt ihan ensisijaiseksi asiaksi.
Katso videolta, mitä Minna Ängeslevä on oppinut opettajilta.
Ängeslevän mukaan opettajat ovat silti onnistuneet pitämään pandemian aikana opetuksen laadun korkealla, ottaneet digitaitonsa käyttöön ja oppineet paljon uutta.
Opettaja-lehdessä tuodaan esiin opettajien tuntoja ja käytännön ratkaisuja, joilla opettajien uupumista torjutaan.
Pandemian lisäksi opettajia kuormittaa byrokratian lisääntyminen: esimerkiksi tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen suunnittelu edellyttää paljon dokumentointia. Myös lisääntynyt yhteistyö koulun ja kodin välillä voi kuormittaa.
– Vanhempien joukossa on niitä, jotka kokevat olevansa asiakkaita ja vaativat asioita lapselleen. He suhtautuvat kouluun palveluna. Vaikka koulun ja kodin yhteistyöstä on selkeää hyötyä, se voi joissakin tapauksissa lisätä opettajien työmäärää.
Opettajuus on muuttunut valtavasti
Parissakymmenessä vuodessa koulunkäynti on muuttunut merkittävästi. Sellaiset asiat kuin oppivelvollisuuden laajennus ja opetuksen yksilöllistäminen ovat tällä hetkellä alan kuumia keskusteluaiheita. Opettajan työn muutos onkin aihepiiri, jota lehti pitää koko ajan esillä.
Monialainen oppiminen on hyvä oppimistapa. Eihän maailmakaan toimi niin, että tässä kohtaa loppuu matematiikka ja tässä alkaa äidinkieli.
– Kouluissa ymmärretään entistä paremmin oman opettajayhteisön ongelmia ja myös iloitaan yhdessä onnistumisista.
Opettajien välinen yhteistyö näkyy myös monialaisessa oppimisessa, mikä tarkoittaa, että oppilaille opetetaan asioita aihekokonaisuuksien kautta. Aiheena voi olla vaikkapa terveys, jota tarkastellaan eri oppiaineiden näkökulmasta.
– Se on hyvä oppimistapa. Eihän maailmakaan toimi niin, että tässä kohtaa loppuu matematiikka ja tässä alkaa äidinkieli.
Ängeslevän mukaan opettajat jakavat mielellään toisilleen hyväksi havaitsemiaan työtapoja. He ideoivat innokkaasti oppimateriaaleja ja oppimispelejä sekä kehittävät metodeja itse ja yhdessä opettajayhteisön kanssa.
– Näistä aiheista saamme opettajilta paljon juttuvinkkejä. Opettajat keksivät uskomattoman hienoja tapoja käsitellä isoja aiheita, kuten ilmastonmuutosta. Näin he saavat oppilaatkin innostumaan. Opettajilla on hirveän lämmin suhtautuminen oppilaisiinsa. He haluavat, että nämä oppivat hyvin.
Opettaja-lehdellä on tulevaisuudessa edessään samanlaisia pohdintoja kuin muissakin aikakauslehdissä: jatkuuko printti vai siirrytäänkö kokonaan nettiin? Ängeslevä toivoo, että printti säilyy, sillä sen asema on edelleen vahva lukijoiden keskuudessa.
– Kahden viikon ilmestymisvälin sijaan voisimme siirtyä tekemään paksumpaa kuukausilehteä. Silloin olisi hieman enemmän aikaa muhitella ja taustoittaa juttuideoita.
