Kyselyyn vastasi 70 aikakausmedian päätoimittajaa. Vajaat 60 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti mediansa käsittelevän Ukrainan sotaa jollain tavalla. Lehtityyppien välillä ei ollut tässä juuri lainkaan eroa.
Joidenkin medioiden aihepiirit eivät taivu sodan käsittelyyn, mutta asian eteen tehdään silti toimituksissa töitä.
Yksi vastaaja kertoo, että kohderyhmän ja muun sisällön vuoksi käsittely rajautuu pitkälti erilaisista tukitapahtumista tiedottamiseen: siihen, miten lukija voi osallistua esimerkiksi konsertteihin ja mielenosoituksiin.
Miltei 60 prosenttia aikakausmedioiden päätoimittajista kertoi mediansa käsittelevän Ukrainaa.
Kyselyssä kysyttiin muun muassa, mitkä asiat ovat sodassa merkittävimpiä kunkin median lukijoille.
Vastauksista paljastui niin aikakausmediakentän kuin sodan vaikutusten laajuus: sota vaikuttaa lähes kaikkeen, ja toisaalta aikakausmediat käsittelevät lähes kaikkea. Erityyppisten medioiden vastauksissa oli kuitenkin jonkin verran painotuseroja.
Ammatti- ja järjestömedioissa korostuivat käytännön taso ja toimialan spesifit näkökulmat. Tärkeitä aiheita olivat muun muassa Venäjän toiminnan taustat, Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys, 72 tunnin kotivara, huoltovarmuus, terveydenhuolto ja humanitäärinen apu.
Muita keskeisiä näkökulmia olivat raaka-aineiden ja energian saatavuusongelmat sekä median kohderyhmään liittyvät teemat, kuten pakolaisten tulo Suomen päiväkoteihin. Toisaalta ammatti- ja järjestölehdissä käsiteltiin myös tunnepuolen asioita, kuten henkistä jaksamista.
Tarkempaa tietoa sodan taustoista
Yleisömedioissa korostui tarve välittää lukijalle toivoa ja tarjota syventävää tietoa päivittäisen uutisoinnin rinnalle. Tärkeimmiksi näkökulmiksi mainittiin esimerkiksi sodan ymmärtäminen ihmisoikeuksien ja kärsimyksen näkökulmasta sekä empatian ja avun kohdentaminen.
Osa vastaajista korosti tarvetta kokonaiskuvan hahmottamiseen sekä syiden ja seurausten analysointiin.
Muita tärkeitä näkökulmia olivat Ukrainan ja sieltä pakenevien ihmisten auttaminen sekä sodan herättämät tunteet ja keinot niiden käsittelyyn. Yleisölehdissä on käsitelty myös auttamishalun synnyttämää yhteisöllisyyttä sekä innostusta hyväntekeväisyyteen.
Ammatti- ja järjestömedioissa korostui tarve kertoa Ukrainan sodasta spesifistä näkökulmasta, yleisölehdissä taas toivon välittäminen ja ajatusten irrottaminen sodasta.
Vaikka käynnissä on kriisi, maailmaan mahtuu muutakin. Siksi aikakausmedian rooli voi olla myös ihmisen ajatusten irrottaminen sodasta. Neljännes kyselyyn vastanneista päätoimittajista piti sitä mediansa tärkeimpänä tehtävänä. Yleisömedioissa tämä korostui: yli 40 vastaajista prosenttia koki, että lehden tärkein tehtävä on tarjota keinoja irrottaa ajatukset sodasta.
Kaikki auttavat tavallaan
Jotkut lehdet ilmestyvät harvakseltaan, joten ajankohtaista raportointia on mahdoton tehdä. Kukin aikakausmedia palvelee lukijoita omalla tavallaan:
”[Autamme] välittämällä työpaikkoja ukrainalaisille arkkitehdeille”, yksi vastaaja kertoo.
65 prosenttia kyselyyn vastanneista yleisömedioista oli tukenut Ukrainaa rahalahjoituksella. Ammatti- ja järjestömedioista rahalahjoituksia oli antanut melkein 50 prosenttia.
Kaikki apu on tarpeen, ja sitä tehdään aikakausmedioissa mahdollisuuksien ja kohderyhmien mukaan.
Yksi tapa auttaa on mainostilan lahjoittaminen avustusjärjestöille. Monet aikakausmediat ovat myös ohjanneet lukijoita auttamaan ukrainalaisia luotettavien avustusjärjestöjen kautta. Niin lukijoita kuin lehtien tekijöitä yhdistää nyt tarve auttaa.
Yli 65 prosenttia vastaajista kertoi mediansa kustantajan tai julkaisijan tukeneen Ukrainaa rahalahjoituksella.
