Millaista työsi lehdessä käytännössä on? Mitä kaikkea teet?
TM:n tiede- ja teknologiatoimittaja kirjoittaa pääasiassa pitkiä juttuja tieteestä ja teknologiasta, uusista keksinnöistä tekniikan historiaan, sähkömarkkinoista sähköautoihin. Kirjoittamisen ohella suunnittelen juttujen kuvitusta, pengon tilastodataa ja kokoan niistä Excel-taulukoita, jotka mahtava infograafikkomme Atte Lakinnoro herättää eloon. Ja tietenkin yritän pysyä kartalla tekniikan kehityksestä, seuraan yliopistojen tutkimusta ja ulkomaisia tiede- ja tekniikkajulkaisuja.
Miten ja milloin päädyit aikakauslehtialalle?
Opiskellessani diplomi-insinööriksi perustimme lehden tekniikan alan opiskelijoiden T-lehden. Kokeilin sekä liikennesuunnittelijan että viestintäyrittäjän hommia, pian jälkimmäinen vei voiton. Käväisin myös Millennium-teknologiapalkinnon viestintäpäällikkönä, mutta vuonna 2008 päätin keskittyä töistä hauskimpaan, eli kirjoittamiseen. Kirjoitin vapaana toimittajana tiede- ja tekniikka-aiheista, kunnes aloitin Tekniikan Maailmassa toukokuussa 2023.
Petja on työskennellyt Tekniikan Maailman toimittajana kaksi vuotta.
Mikä on Tekniikan Maailman rooli Suomen mediakentässä? Keitä lukijat ovat?
Yli 70-vuotias lehti on ollut läpi historiansa aikamoinen auktoriteetti esimerkiksi auto-, pyörä-, tai suksihankintaa suunnitteleville. Perusteellinen testitoiminta tarkkoine mittauksineen on edelleen lehden kruununjalokivi. Tekniikan Maailman lukijat ovat koulutettua porukkaa, puolet omakotitaloasukkaita, ja moottoriajoneuvot, rakentaminen, liikunta ja tietotekniikka kiinnostavat. Printtilehden lukijakunta on miesvoittoista, mutta verkossa naisten osuus lukijoista on suunnilleen kolmannes.
Perusteellinen testitoiminta tarkkoine mittauksineen on edelleen lehden kruununjalokivi.
Mitkä aiheet lukijoita kiinnostavat juuri nyt ja miten se näkyy lehden sisällöissä?
Autoaiheet ovat kestosuosikki, ja minäkin ei-autotoimittajana olen kirjoittanut paljon aihetta sivuten, esimerkiksi hybridiautojen vioista, maan parhaista huoltoasemista ja vaarallisimmista teistä. Maailman sähköistyminen on iso trendi, ja siihen liittyvät jutut esimerkiksi sähkömarkkinoista, kotiakuista ja sähköisistä kulkupeleistä kiinnostavat lukijoita. Seuraamme tarkalla korvalla lukijatutkimuksia ja palautetta sekä tarjoilemme aiheita, jotka kiinnostavat mahdollisimman monia.
TM näkyy digitaalisissa kanavissa esimerkiksi lyhytvideoina. Mitä monikanavaisuus vaatii toimittajalta?
Uuden opiskelua. Videot ovat tarinankerrontaa kuten kirjoittaminen, mutta välineiden haltuunotto vaatii harjoittelua. Varsinkin Premiere Pro -editointiohjelma tuottaa tuskaa, kun videoita tekee harvakseltaan. Kirjoittavalle toimittajalle oman naaman ja äänen käyttö tuntuu aluksi oudolta, mutta ihminen on sopeutuvainen. Videoiden potentiaalinen yleisö on huomattavasti suurempi kuin painetulla lehdellä. Keväällä lanseerasimme TM Video -lyhytvideot, joita jaetaan esimerkiksi TikTokissa. Olin tyytyväinen, kun kaksi ensimmäistä videotani ruotsinlaivan keväthuollosta ja pienoisrakettiharrastuksesta saivat molemmat yli 100 000 katselua.
Kirjoittavalle toimittajalle oman naaman ja äänen käyttö tuntuu aluksi oudolta, mutta ihminen on sopeutuvainen.
Tekniikan Maailman parin sadan neliön kokoisessa autostudiossa on tilaa värkätä ja vaihtaa polkupyörään vaikka jarrupalat.
Mikä on oma suhteesi tekniikkaan, autoihin ja tieteeseen? Onko se intohimo myös vapaalla?
Eiköhän jonkin sortin intohimo ole edellytys tällaisessa mediassa. Vapaa-ajalla tulee askarreltua kaikenlaista, ja erilaisten kulkupelien runsaus on joskus herättänyt hämmästystä naapureissa. Nyt työn alla on uusi sähköjärjestelmä itse sähköistettyyn tavarapyörään.
Mikä on tärkein asia, mitä olet aikkariurasi aikana oppinut?
Oppiminen tapahtuu pikku askelin. Joka päivä oppii jotain uutta, ja kirjoittajanakin onneksi vielä kehittyy. Tekniikka-aiheista kirjoittaessa haastateltavat ovat usein oman alansa asiantuntijoita, jotka eivät useinkaan ole rutinoituneita haastateltavia. Olen oppinut, että heitä haastatellessa pohjatyöt kannattaa tehdä huolella. Tuppisuisetkin insinöörit innostuvat huomatessaan, että toimittajahan ymmärtää mistä puhun. Tässä toki auttaa myös oma insinöörikoulutus. Taito, jota olen opiskellut aktiivisesti, on erilaisten data-aineistojen tulkinta. Erilaiset tilastot ovat täynnä uutisaiheita, jos ne vain osaa kaivaa esiin.
Mikä on hauskin tai mieleenpainuvin kokemus aikakausmediauraltasi?
Toimittajana pääsee vierailemaan eriskummallisiin paikkoihin. Mieleen on jäänyt esimerkiksi juttukeikka loistoristeilijä Icon of the Seas -aluksella viikkoa ennen sen lähtöä Turun telakalta kohti Karibiaa. Väistelemme kuvaajan kanssa maailman suurimman risteilyaluksen käytävillä laivaa viimeistelevää työntekijäarmeijaa. Kaikesta näkee, että nyt on todella kiire. Ja siitä huolimatta koko jättimäistä laivaprojektia orkestroiva projektipäällikkö on kuin viilipytty, ja esittelee meille laivan teknisiä hienouksia parin tunnin ajan.
Kiinnostavat jutut ja huolella tehdyt testit ovat lukijoille arvokasta sisältöä, mutta niiden jalostaminen kannattavaksi bisnekseksi on nykyisessä sisältökilpailussa vaikeampaa kuin koskaan.
Miten näet tekniikkalehtien tulevaisuuden, kun tekniikkasisällöt ovat vallanneet myös somen? Lisääkö se kilpailua vai voiko somesta olla lehdelle jotain hyötyä?
Kiinnostavat jutut ja huolella tehdyt testit ovat lukijoille arvokasta sisältöä, mutta niiden jalostaminen kannattavaksi bisnekseksi on nykyisessä sisältökilpailussa vaikeampaa kuin koskaan. Printtimedian menneitä loiston päiviä on kuitenkin turha haikailla. Verkkoympäristö ja sosiaalinen media ovat myös iso mahdollisuus keksiä uusia tarinankerronnan tapoja ja tavoittaa aivan uusia yleisöjä.
Toimituksen testattavana oleva 3D-printteri.
Tiesitkö aina päätyväsi juuri tähän ammattiin?
Isäni oli YLEn radiotoimittaja, ja vannoin nuorena isänmurhan hengessä, että toimittajaa minusta ei ainakaan tule. Ensikokemukset opiskelijalehtien tekemisestä olivat kuitenkin positiiviset. Homma sopi hyvin uteliaalle ja tiedonjanoiselle luonteelle, joka tykkäsi kirjoittamisesta. Sillä tiellä ollaan edelleen.
Tekniikan Maailma on pitkän historian aikana onnistunut säilyttämään suuren lukijakunnan ja aseman eräänlaisena virallisena totuutena teknisten asioiden vertailussa. Millä keinoin tämä asema on onnistuttu säilyttämään?
Tärkein syy lienee korkea kunnianhimo. Kun on seurannut sivusta esimerkiksi Tekniikan Maailman talviauto- tai rengastestien tekoa, on pakko nostaa hattua testitoimituksen tinkimättömälle asenteelle. Jos olisin autoa hankkimassa, aloittaisin kyllä etsinnän TM:n koeajojutuista.
Isäni oli YLEn radiotoimittaja, ja vannoin nuorena isänmurhan hengessä, että toimittajaa minusta ei ainakaan tule.
Miten erittäin teknisistä aiheista saadaan kiinnostavaa sisältöä myös tekniikasta vähemmän kiinnostuneille?
Perusoletus Tekniikan Maailman lukijasta on, että tekniikka kiinnostaa. Toimittajana ajattelen, että juttujen pitää olla niin helposti lähestyttäviä, ettei esitietoja tarvita ja näkökulmien sellaisia, etteivät ne rajaa tekniikasta kiinnostunutta yleisöä iän tai sukupuolen perusteella.
Autoaiheet ovat Tekniikan Maailman suosituinta sisältöä.
Lue myös: Velimatti Honkanen: Tekniikan Maailman testiajo paljasti vakavan vian yleisissä automalleissa
Palstalla on juttusarja, jossa esitellään aikakausmaailman ammattilaisia toimittajista graafikoihin ja koodareista valokuvaajiin. Juttuun haastateltu saa aina ilmiantaa seuraavan työssään ansioituneen aikkarialan ammattilaisen. Petja Partasen juttuun haastoi Juoksija-lehden päätoimittaja Pena Rekiranta.
Petjan valinta seuraavaksi haastateltavaksi on TEK-lehden Henrik Muukkonen seuraavin perustein:
– Free-toimittajana tein paljon juttuja TEK-lehteen, ja Henrik on mahtavan taitava editoimaan jutuista entistäkin luettavampia ja lukijaystävällisempiä. Haluaisin kysyä Henrikiltä, että onko lehden tekemisessä tarkkoina ja tosikoina pidetyille diplomi-insinööreille jotain erityistä huomioitavaa? Ja mistä aineksista syntyy hyvä järjestölehti?
Petja Partanen
- Asuu Helsingissä, on syntynyt Kajaanissa.
- Tekniikan Maailman tiede- ja teknologiatoimittaja toukokuusta 2023 alkaen.
- On työskennellyt aiemmin päätoimittajana ja sisältöjohtajana opiskelijalehtiä julkaisseessa T-Media Oy:ssä. Lisäksi on ollut Millennium-teknologiapalkinnon viestintäpäällikkö, yrittäjä ja freelancetoimittaja.
- Harrastaa maastopyöräilyä, laskettelua ja teknistä askartelua.
