Vuoden aikakausmediajuttuna palkittiin Tekniikan Maailman Lapset testasivat lasten sukset. Toimitukselle palkinto tuli täytenä yllätyksenä, vaikka siitä tulvikin toimitukseen lukijoilta ja suksivalmistajilta paljon positiivista palautetta.
– Ajattelimme, että voitto menee muualle, sillä HS Teeman juttu oli niin hyvä. Mutta olemme tästä palkinnosta erittäin ilahtuneita!, sanoo jutun kirjoittanut freelancetoimittaja Axa Sorjanen.
Tekniikan Maailman voittajajuttu on todellinen taidonnäyte, jonka tekemiseen on käytetty paljon aikaa ja vaivaa. Jutun syntymiseen meni kaiken kaikkiaan noin puoli vuotta ja se julkaistiin lehdessä vuoden päästä idean syntymisestä. Sorjasella siihen meni työaikaa noin kuukauden päivät. Mukana testeissä avustajana oli Sorjasen oma tytär ja hiihtäjinä testituottaja Aimo Niemen omia lapsia.
Juttu noudattelee samaa linjaa kuin aikuisten suksitesti. Siinä tutkitaan ja vertaillaan eri merkkien suksia ja testaamiseen suhtaudutaan samalla vakavuudella kuin aikuistenkin testissä. Mukana oli 28 testikertaa, 16 suksimallia, 300 testikirjausta ja 40 pientä testihiihtäjää Helsingissä ja Jyväskylässä. Testien yhteydessä hiihtovalmentajana työskentelevä Sorjanen piti lapsille hiihtokoulua, jonka yhteydessä lapset pääsivät testaamaan erilaisia suksia.
– Testitilanteet olivat tosi kivoja ja lapset olivat innoissaan. Monet oppivat hiihtämään jo aika hyvin, sillä parhaimmillaan testikertoja tuli jopa kuusi tai seitsemän. On ollut ilo huomata, että testien jälkeen moni näistä lapsista on tullut laduilla vastaan ja jatkanut harrastusta, Sorjanen sanoo.
Idea juttuun syntyi Kolilla, kun Sorjanen oli testaamassa siellä eräsuksia syksyllä 2023. Testin aikana tuli puhetta siitä, että lasten suksista ei ole koskaan tehty testijuttua. Hän tarjosi juttuideaa silloiselle päätoimittajalle Reijo Ruokaselle, joka oli sitä mieltä, että testimetodi pitää miettiä uusiksi, sillä suksia voivat testata vain lapset, mutta aikuisten testimetodit eivät heidän kanssaan toimi.
Lopulta ratkaisu löytyi yllättävältä taholta, Otaniemen äänentutkimuslaboratoriosta. Siellä professori oli käyttänyt tutkimuksessaan viininmaistelusta tuttua metodia, jossa ihmiset saavat kuvailla kokemustaan itse omilla sanoillaan, eikä heille anneta valmiita pistetaulukoita tai muita määrittäviä tekijöitä. Kun epätieteelliseltä vaikuttavia kuvailuja, kuten nahkainen, tanniininen ja karhunvatukkainen, on tarpeeksi, niillä voi kuvata viinejä tarkasti.
– Siinä hetkessä tajusin, että tämä on tapa, miten lasten suksitestin kanssa tulisi edetä.
Lasten värikkäät havainnot käännettiin pisteiksi
Testissä suksien tarkkailtavia ominaisuuksia olivat luisto, pito, vakaus, ketteryys, hiihdettävyys ja siteen toiminta. Jos lapsi kuvasi, että "suksi ei pysy paikoillaan", se tarkoitti, että suksi ei pidä. Ja jos suksi "kiemurteli inhottavasti", se ei ollut vakaa. Lasten värikkäät ilmaisut ja havainnot kuten "maailman huonointa huonompi" tai "satatuhatta" käännettiin pisteiksi 1–5.
Lasten omien kommenttien lisäksi testitilanteissa mukana olleet aikuiset kirjasivat omat havaintonsa siitä, miltä lasten hiihto eri suksilla näytti. Lapset osoittautuivat erinomaisiksi testaajiksi, sillä aikuisten ja lasten havainnot olivat lähes identtisiä.
Jutun tekemiseen liittyi myös ennakkoluuloja. Yhden suuren suksimerkin johtaja epäili, että lasten suksia ei ole mitenkään mahdollista testata, sillä lapset valitsevat aina sukset ulkonäön perusteella. Toisin kuitenkin kävi.
Suksien ulkonäöllä oli merkitystä vain siinä vaiheessa, kun sukset levitettiin hangelle ja lapset saivat poimia niistä mieluisimmat. Hiihtämisen jälkeen ulkonäöllä ei kuitenkaan ollut enää merkitystä, sillä lapset valikoivat joka kerta itsellään parhaiten toimineet sukset.
– Kun lapset ottaa vakavasti tällaisessa yhteydessä, heiltä saa tosi paljon hyvää palautetta.
Axa Sorjanen tekee vuosittain Tekniikan Maailmaan testejä erilaisista suksista. Nyt huhtikuussa hän oli testaamassa perinteisen suksia Saariselällä ja juttu tulee ulos syyskuussa. Mutta mitä muuta on luvassa?
– Olen pyöritellyt seuraavaa juttuideaa hiihdon juuri aloittaneiden aikuisten suksitestistä ja lasten fillaritestistä, jossa testattaisiin kolmipyöräisiä, hän sanoo.
Tekniikan Maailman tiimi Mirva Kakko, Axa Sorjanen ja Aimo Niemi juhlistamassa voittoa Editgaalassa.
Vuoden aikakausmediajuttu on vaikuttava ja lukijalle merkityksellinen
Vuoden aikakausmediajuttu -sarjassa etsittiin juttua, joka on kaikin puolin vaikuttava, huolella tehty ja lukijalle merkityksellinen. Kaikki sen elementit journalistisista ratkaisuista visuaalisuuteen tukevat jutun sisältöä. Vuoden juttu edustaa aikakausmediajournalismia parhaimmillaan.
Sarjan tuomariston mukaan voittajajutun oivaltava ja huolella rakennettu teksti on journalismia parhaimmillaan ja tarjoaa uuden näkökulman vertailujuttujen genreen. Grafiikka, taulukot ja taitto ovat moitteettomia, kuvat arkisuudessaan kauniita.
– Tekijöiden ammattitaitoa huokuva juttu on loppuun asti mietitty ja lukijaa palveleva. Lukuelämyksen lisäksi vertailu tarjoaa lukijalle rahanarvoista tietoa, jota ei muualta saa. Kaikesta näkyy, että juttu on tehty tinkimättömästi ja rakkaudella, tuomaristo toteaa perusteluissaan.
Vuoden aikakausmediajuttu -sarjan tuomaristossa olivat toimittaja, tietokirjailija ja Viestintäluotsi Oy:n viestintäyrittäjä Pasi Kivioja, Kauppalehden Viikonvaihteen toimittaja Sanna Sommers, vapaa toimittaja
Tuukka Tuomasjukka sekä Lille Graphic Designin yrittäjä ja AD Laura Ylikahri.
Kunniamaininnat sarjassa saivat HS Teeman Mika Waltarin salaisuus ja Imagen Päättyviä lankoja.
Tutustu shortlistalaisiin täällä
Tutustu kilpailun kaikkiin voittajiin täällä
