Vuoden valokuvaaja Akseli Valmunen: "Kuvan tarkoitus ei ole olla kaunis vaan välittää merkityksiä"

Editkilpailun Vuoden valokuvaaja aikakausmediassa -sarjassa palkitaan valokuvaajan kokonaisvaltaista näkemystä. Tuomaristo arvioi kuvaajan kykyä pysäyttää aikakausmedian lukija jutun äärelle ja tuoda kerrottuun tarinaan vielä jotain lisää. Jokaiselta ehdokkaalta oli mukana kolme vuonna 2022 julkaistua kuvasarjaa, joita tarkasteltiin sekä itsenäisinä kuvina että kontekstissaan osana juttuja.

Sarjan voitti freelancer-kuvaaja Akseli Valmunen, jota tuomaristo kuvaili kiistattoman lahjakkaaksi ja omintakeiseksi valokuvaajaksi. Hänen kilpailukuvansa julkaistiin Suomen Kuvalehden jutuissa Kaikkien aikojen festarikesä, Useita arveluttavia kohtia ja Vielä on kesä, nyt kuluttamaan. 

Kysyimme Akselilta seitsemän kysymystä valokuvauksesta. 

1. Tuomaristo kiitteli tapaasi kiinnittää huomiota merkillisiin yksityiskohtiin ja kykyäsi avata uusia näkökulmia tuttuihin aiheisiin. Miten itse kuvailisit tyyliäsi?

Katseeni kuvaajana on dokumentaarinen ja kriittinen. Se ei tarkoita negatiivisuutta, vaan sitä, että katselen asioita tarkkaan ja pyrin näyttämään asioita sellaisina kuin ne näen. Kuvan ensisijainen tarkoitus ei ole olla kaunis, vaan tärkein tehtävä on välittää merkityksiä. Mietin paljon sitä, mitkä asiat kuvassa aidosti kertovat tarinaa.

Ilahduin tuomariston perusteluissa siitä, millaisia asioita he olivat löytäneet kuvistani. Allekirjoitan sen, että keskityn kuvissani nyansseihin ja kerron niiden kautta isoista asioista. Mietin paljon asioiden suhteita toisiinsa. Isojen ja eksoottisten aiheiden kuvaaminen on helpompaa, mutta kun kehittää itseään kuvaajana, huomaa, että pienten asioiden näyttäminen herättää enemmän ajatuksia.

Kuvaustapani ei ole uniikki, vaan olen opiskellut valokuvaa paljon. Olen tutkinut, miten muut tekevät ja pyrkinyt tuomaan siihen oman lisäni. Se, mikä tekee minun kuvistani oman näköisiä ei ole mikään kuvaustekniikka vaan se, kuka olen ihmisenä ja miten katson maailmaa. Kuvaaminen on aina subjektiivista, sillä kuvaaja päättää, mitä näyttää.

Vielä on kesä, nyt kuluttamaan -juttu (SK 30/2022) kertoi suomalaisesta kulutuskulttuurista. Kuvassa Akseli Valmusen kuvaamat työttömät naiset Pirjo Uutinen ja Eija Lehto ovat lähteneet Puppe-koiran kanssa Oulusta kiertämään Saimaata. 

2. Millainen on mielestäsi hyvä aikakauslehtikuva ja millaisia kuvia haluaisit nähdä enemmän?

Aikakauslehtiin kuvaaminen merkitsee minulle ennen kaikkea sitä, että kuvaamiseen on päivälehtiin verrattuna enemmän aikaa tehdä ja paneutua. Olen ollut aina itse enemmän aikkarikuvaaja varmaan siksi, että tykkään viettää aikaa aiheen kanssa. En tee välttämättä hirveästi taustatöitä, mutta lähden kameran kanssa katselemaan ja havainnoimaan. Se vie aikaa.

Haluaisin nähdä aikakauslehdissä enemmän kuvia, jotka eivät suoraan näytä samaa, minkä teksti jo kertoo. On kiinnostavampaa, kun kuva kulkee tekstin rinnalla saman otsikon alla, mutta hieman eri raidetta.

Olisi myös ihanaa, että kuvaaja olisi useammin jo jutun suunnitteluvaiheessa mukana, sillä kuvaaja näkee maailman eri tavalla kuin tekstin kanssa työskentelevä toimittaja. Suomen Kuvalehden kanssa olen päässyt tekemään tätä.

Kuvilla pitäisi olla oikeasti jotain annettavaa jutulle. Tykkään paljon saksalaisesta taitosta, jossa saattaa olla monta aukeamaa pelkkää leipätekstiä. Se on kiinnostavampaa kuin se, että siellä on jokin turha kaalinpääkuva välissä.

3. Tuomariston mukaan kuvasi ovat hienolla tavalla kuvajournalismin traditiossa kiinni. Keitä suomalaisia tai ulkomaisia kuvaajia ihailet tai keneltä olet oppinut eniten?

Oppiminen on alkanut työharjoittelusta Helsingin Sanomissa, jossa minut laitettiin istumaan valokuvaaja Markus Jokelan viereen. Markukselta olen saanut palautetta ja häneltä olen omaksunut tavan keräillä valokuvakirjoja, joiden avulla olen opiskellut aihetta. Hän on myös tutustuttanut minun uusenglantilaisen värivalokuvaamisen perinteeseen, johon kuuluu kuvaaminen salamalla ja asioiden kuvaaminen ehkä liiankin rehellisesti, kaunistelematta.

Tästä koulukunnasta olen mieltynyt ruotsalaisen jo edesmenneen Lars Tunbjörkin ja yhdysvaltalaisen Rosalind Fox Solomonin kuviin. Myös brittiläisen Chris Killipin tapa kuvata on viime aikoina kiehtonut minua.

Rakennusalan ongelmia käsittelevän Useita ongelmakohtia -jutun (SK 22/2022) kuvat Valmunen otti kauppakeskus Triplan ympäristöstä.  

4. Millainen olisi unelmiesi toimeksianto ja millaisia aiheita kuvaat mieluiten?

Unelmien toimeksianto on varmaan sellainen, jossa on annettu aihe, mutta toteutustapaa ei ole valmiiksi pureskeltu. Abstraktit ja laajat aiheet ovat kuvaajalle ihania, ja on hienoa, kun valokuvaajana on vapaus tehdä ja ajatella.

Toki välillä on kiva tehdä suoraviivaisia ja pieniä töitä, sillä laajemmat projektit voivat olla todella aikaa vieviä ja kuluttavia.

Toivoisin kuvajournalismiin ajattelua, jossa uskallettaisiin tehdä joskus täysin ylimitoitettuja ja jopa banaaleja asioita. Siten luodaan vahvoja mielikuvia lukijoille ja niin syntyy merkityksellisiä journalistisia tekoja.

5. Eroaako työskentelytapasi henkilökohtaisissa projekteissa ja tilaustöissä jotenkin vai onko se aina kutakuinkin samanlainen? 

Eroavaisuudet tulevat lähinnä siitä, millaiset raamit projektilla on ja millaisia toiveita toimeksiantajalla on. Jokainen projekti on erilainen ja vaatii siksi oman lähestymistapansa. Tämä pätee myös henkilökohtaisiin projekteihin. Suhtaudun kaikkiin samalla ajattelulla ja pieteetillä, ja tosi mielelläni teen erilaisia töitä.

Teen paljon muutakin kuin journalistista ja dokumentaarista kuvaa. Opetan, teen taiteilijoille kuvankäsittelyä ja joskus kuvaan myös mainoksiin. Olen vähän tällainen jokapaikan höylä.

Suomen Kuvalehden juttu Kaikkien aikojen festarikesä (SK 35/2022) käsitteli festarikentän ongelmatoimijaksi tiedetyn RH-Entertainmentin edesottamuksia. Akseli Valmusen kuvassa ihmiset etsiytyvät varjoon. 

6. Miten sinusta tuli valokuvaaja?

Lähtölaukaus oli varmaan se, kun lukio jäi lukihäiriön takia kesken. Piirtelin paljon, ja opinto-ohjaaja kannusti hakemaan visuaaliseen kulttuuriin erikoistuneeseen Paasikivi-ammattiopistoon. Opiskelin siellä valokuvausta, mutten vielä vakavissani ajatellut ryhtyväni tekemään sitä ammatikseni.

Armeijassa olin Ruotuväki-lehden kuvaajana, mutta varsinaisesti valokuvaajan identiteetti alkoi kirkastua, kun opiskelin alaa Lahden Muotoiluinstituutissa. Valmistuin sieltä vuonna 2016, jonka jälkeen olen kuvannut ammatikseni. Myöhemmin jatkoin opintojani ja valmistuin Aalto-yliopistosta.

7. Millaisin mielin otit palkinnon vastaan?

Oli todella kiva saada tunnustusta ja menestyä hienojen kanssakilpailijoiden joukossa. Tuntuu, että viimeiset puolitoista vuotta on ollut jotenkin negatiivista tunnelmaa, koronaa ja lamaa ja paljon itsekseen puurtamista. Onnistumisista tuntee puhdasta iloa ja tulee olo, että jaksaa taas vähän paremmin eteenpäin. 

Tällaisten kilpailujen olemassaolo on tärkeää.

Festarikansaa Akseli Valmusen silmin Kaikkien aikojen festarikesä -jutussa (SK 35/2022).

Tuomaristo kiitti vahvaa kiinnittymistä kuvajournalismin perinteeseen

Näin Editkilpailun tuomaristo perusteli Akseli Valmusen valintaa Vuoden valokuvaajaksi aikakausmediassa:

– Akseli Valmunen on kiistattoman lahjakas ja omintakeinen valokuvaaja, jonka teokselliset kuvat antavat juttuihin yhteiskunnan rakenteita paljastavan, mutta aina ihmiseen tarkentavan lisänsä. Hänen huomionsa maailmasta kiinnittyvät merkillisiin ja outoihin yksityiskohtiin, ja lakonisen toteavalla tavalla hän avaa lukijalle uusia näkökulmia tuttuihin aiheisiin. Valmusen vahvasti kuvajournalismin perinteessä kiinni olevat kuvat haastavat ajatuksella, voiko etäinen olla samaan aikaan intiimi.

Sarjan tuomaristoon kuuluivat palkittu valokuvaaja ja ohjaaja Tuukka Koski tuotantoyhtiö Koski Syväristä, ihmisoikeuksia käsittelevistä henkilökuvista ja kuvareportaaseistaan tunnettu valokuvaaja ja toimittaja Meeri Koutaniemi, lehtikuvaukseen ja dokumentaariseen kuvaukseen erikoistunut valokuvaaja Sakari Piippo Yleltä sekä valokuvataiteilija ja valokuvataiteen yliopistonlehtori Hanna Weselius Aalto-yliopistosta. 

Kunniamaininnat sarjassa saivat A-lehtien kuvaaja Antti Vettenranta Apu- ja Image-lehdelle ottamistaan kuvista sekä freelancer Otto Ponto Suomen Kuvalehden jutuissa julkaistuista kuvista.

Katso kaikki Valmusen kilpailukuvat Editkilpailun sivustolta