Sähkömoottorien tuleminen markkinoille on suurin muutos, mitä liikenteessä on tapahtunut sen jälkeen, kun auto keksittiin. Ajoneuvoista, matkailusta ja liikenteestä kertova Moottori-lehti elää vahvasti mukana muutoksessa.
Alalla käynnissä oleva murros haastaa Moottori-lehden toimitusta: valtaosa lehden lukijoista ajaa polttomoottoriautoilla, ja vasta pienempi osa on voinut siirtyä sähköautoon. Sähköautot herättävät monissa lukijoissa närää, koska ne maksavat halvimmillaankin vielä noin 30 000 euroa. Suomalaiset ajavat tyypillisesti noin 3000–4000 euroa maksavilla autoilla.
Videolla Moottori-lehden päätoimittaja Eila Parviainen kertoo, mikä lukijoita kiinnostaa lehden Youtube-kanavalla.
– Katsomme eteenpäin innokkaasti, mutta emme halua kääntää selkäämme lukijoille, Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen sanoo. Lehti koeajaa kaikki Suomen markkinoille myytäväksi tulevat autot. Jotta lehti palvelisi lukijoitaan, siinä kerrotaan myös käytetyistä autoista.
Sähköautot maksavat halvimmillaankin noin 30 000 euroa, kun suomalaiset tyypillisesti ajavat jopa vain kymmenyksen siitä maksavilla autoilla.
Ensimmäinen isompi juttu sähköautoista Moottorissa tehtiin viisi vuotta sitten, kun lehti toteutti Vuosi sähköllä -testin. Silloin Suomessa oli sähköautoja vasta muutama sata. Moottori halusi vuoden pituisella testillään vastata lukijoiden heille usein esittämään kysymykseen: miten sähköautolla pärjää?
Moottori tasapainoilee polttomoottoriautoilevien ja sähköautoilevien lukijoiden tarpeiden palvelemisessa.
Testitulos vakuutti kaksikymmentä vuotta päätoimittajana työskennelleen Parviaisen hankkimaan itsekin ensimmäisen sähköautonsa. Hän pitää autolla ajamisesta ja ajokilometrejä kertyy runsaasti, joten auton käyttökustannuksella on iso merkitys.
Silti, jos hänen pitää nimetä kaikkien aikojen auto, vastaus ei ole nykyinen sähköauto, vaan Saab 93.
– Se oli aikakautensa paras. Auto, jossa oli kaikki asiat kohdillaan. 
Eilan kaikkien aikojen suosikkiauto Saab 93.
Testit ja visuaalisuus ovat Moottorin valtteja
Moottori-lehden AD Jari Saarentaus on hänkin pitkän linjan moottorilainen, työskennellyt Moottori-lehdessä 25 vuotta. Hän kokee olevansa unelma-ammatissaan. Vuosien aikana hän on koeajanut noin 1000 erimerkkistä tai -mallista autoa. Jos niistä pitää valita paras, Saarentauksen vastaus on Audi RS6. Auto on tilava, nelivetoinen farmari, jossa on yli 700 hevosvoimaa.
– Se on erittäin hyvä ajaa ja hyvännäköinenkin vielä, Saarentaus lisää.
Moottori-lehti koeajaa jokaisen Suomen markkinoille myytäväksi tulevan auton. Koeajosta kirjoitetaan juttu printtilehteen, Moottorin verkkosivuille tai tuotetaan video YouTube-kanavalle.
– YouTubessa katsotuimpia videoitamme ovat yleensä sellaisia, joissa on joku rallikuski mukana. Tämä Harri Toivosen video taitaa olla katsotuin. Ja myös jotkut testivideot ovat suosittuja, Saarentaus lisää.
Moottori-lehti koeajaa jokaisen Suomen markkinoille myytäväksi tulevan auton.
Saarentauksen työnkuva on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden ajan yhä enenevästi videoiden tekoon. Lisäksi hän taittaa lehden ja valokuvaa paljon itse. Se on tehokas työtapa, kun jo kuvatessa voi suunnitella jutun tai jopa koko numeron kuvitusta. 
Visuaalisuus erottaa Parviaisen mukaan Moottori-lehden muista auto- ja tekniikka-alan lehdistä.
Moottori-lehti saa lukijoilta palautetta kivasta ulkonäöstä. Lehti on myös palkittu visuaalisuudestaan.
– Minua on aina motivoinut laatu, ja visuaalisuus on yksi Moottorin voimatekijöistä, Saarentaus sanoo.
Tekijät itse sanovat, että näyttävä visuaalisuus erottaa Moottori-lehden muista auto- ja tekniikka-alan lehdistä. Toinen erottumisen keino on Moottorin tekemät testit. Niissä mitataan ominaisuuksia millin tai sekunnin tarkkuudella, mutta tuloksista kerrotaan lukijoille ymmärrettävästi ja helposti.
Moottori on testannut autojen lisäksi esimerkiksi sähköpyöriä, mopoja, moottoripyöriä, autojen renkaita, peräkärryjä ja autojen pyöränkuljetustelineitä.
Riippumaton journalistinen julkaisu valmiille yhteisölle
Moottori-lehteä on julkaistu vuodesta 1925. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvässä printtilehdessä noin kymmenen sivua lehden lopusta on varattu Autoliiton jäsenasioille.
– Autoliitto ei vaikuta Moottorin muihin sisältöihin, vaan lehti on riippumaton journalistinen julkaisu, Saarentaus kuittaa.
Moottori on Autoliiton jäsenyyteen kuuluva etu. Lehden tilaaminen erikseen maksaa enemmän kuin Autoliiton perusjäsenyys, joten käytännössä kaikki lehden tilaajat ovat Autoliiton jäseniä.
– Monet mediat rakentavat erilaisia yhteisöjä ympärilleen, mutta meillä se yhteisö on Autoliiton jäsenyyden kautta jo valmiina, Parviainen sanoo.
Toimitukseen satelee viestejä, jos lehdessä on kerrottu autoiluun liittyvästä verotuksesta.
Moottorin lukijoista lähes 90 prosenttia on miehiä. Lukijat ovat aktiivisia kannanottajia ja palautteen antajia. Aiemmin päätoimittaja sai pitkiä kirjeitä postitse, nykyään lukijat lähettävät sähköpostia suoraan jutun kirjoittajalle tai lähettävät kommentteja digikanavissa.
Sähkömoottori vai polttomoottori on jatkuva kuuma keskustelunaihe. Toimitukseen satelee viestejä myös silloin, jos lehdessä on kerrottu autoiluun liittyvästä verotuksesta. 
Moottori-lehteä on julkaistu vuodesta 1925.
Elämyksiä ja turvallisuutta liikkumiseen
Lehden tehtävänä on tarjota lukijoilleen tietoa siitä, millaisia ratkaisuja he voivat tehdä omassa liikkumisessaan. Sisältökenttä on sähköistymisen myötä niin runsas, että Parviaisen mukaan alalla eletään journalistin kulta-aikaa.
Moottori-lehti on autolehden lisäksi liikenne- ja matkailulehti.
– Haluamme tarjota lukijoille elämyksiä ja nojatuolimatkailua kertomalla esimerkiksi moottoripyöräilystä Alpeilla, Saarentaus sanoo.
Ilmastonmuutoksen ja matkailun muuttumisen myötä matkajutut keskittyvät nykyään enemmän kotimaahan. Tulossa on 11-osainen sarja YouTubeen, jossa esitellään hieman erilaisempia matkakohteita Suomesta. Tärkein kriteeri on, että kohteeseen pääsee helposti autolla perille.
Tulossa on 11-osainen YouTube-sarja suomalaisista matkakohteista, joihin pääsee helposti autolla.
Moottori-lehden vajaa kymmenhenkinen toimitus näkee digitaalisuuden ja sosiaalisen median isona mahdollisuutena. Yksi toimittajista keskittyy tällä hetkellä tekemään sisältöjä pelkästään sosiaalisen median kanaviin.
Painettu aikakauslehti on Eila Parviaisen mukaan luksustuote.
– Vaikka sosiaalisessa mediassa julkaistavissa kuvissa ja videoissa saa näkyä rosoisuutta, kaikkia kanavia ei pysty hoitamaan muiden töiden ohessa, Saarentaus sanoo.
Parhaillaan on käynnissä moottori.fi-verkkopalvelun laaja uudistaminen sekä digilehden tekeminen perinteisen näköis-pdf:n sijasta. Painettuun lehteen puolestaan valikoidaan juttuja entistä tarkemmin.
– Painettu aikakauslehti on yhä enemmän luksustuote, Parviainen sanoo.
Vaikka autoissa ja liikkumisessa on tapahtunut valtava muutos, yksi asia on säilynyt Moottorissa vuodesta 1925: pyrkimys parantaa liikenneturvallisuutta. Siihen kuuluu muun muassa kirjoittaminen liikennevalvonnasta, ajotavoista, ajoneuvojen varusteluista ja tiestön kunnosta.
– Näistä pitää vain löytää uusia, lukijoita kiinnostavia näkökulmia, päätoimittaja lisää.
