Medialiitto ja sen jäsenjärjestöt Aikakausmedia, Graafinen Teollisuus, Suomen Kustannusyhdistys, RadioMedia ja Uutismedian liitto ovat asettaneet tavoitteeksi alan yritysten omasta toiminnasta aiheutuvien suorien päästöjen nollaamisen vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi tavoitellaan epäsuorien päästöjen vähentämistä yritysten lisätoimilla ainakin 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämä vähennystavoite on määritetty suhteessa perusuraan, joka perustuu Suomen kansalliseen tavoitteeseen.
Gaia Consultingin liitoille laatiman tiekartan mukaisilla toimilla alan kokonaispäästöt puolittuisivat (–48 %) vuoteen 2030 mennessä, vuoden 2019 tasoon verrattuna.
Media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten suorassa vaikutusvallassa olevia hiilidioksidipäästöjä on mahdollista vähentää parantamalla oman toiminnan energiatehokkuutta, solmimalla päästöttömän energian ostosopimuksia, neuvottelemalla energia päästöttömäksi myös vuokrakiinteistöissä sekä vaihtamalla omat ajoneuvot hiilineutraalilla sähköllä tai biokaasulla kulkeviksi.
Hankintaketjujen epäsuorien päästöjen vähentämistavoitteeseen voidaan päästä laatimalla vastuullisen hankinnan kriteerit, sitoutumalla vähähiilisempiin hankintoihin ja toimintatapojen kehittämiseen kumppanien kanssa sekä rajoittamalla lentomatkustusta.
Hiilineutraaliuden saavuttaminen myös epäsuorien päästöjen osalta edellyttää jäljelle jäävien päästöjen kompensointia, mikä korostaa tarvetta tällaisten palveluiden kehittymiseen Suomessa.
Hiilijalanjälki vastaa prosenttia Suomen kokonaispäästöistä
Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden hiilijalanjälki vuonna 2019 oli noin 488 000 hiilidioksiditonnia, mikä vastaa yhtä prosenttia koko Suomen vuotuisista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä.
Alan yritysten päästöistä 10 prosenttia syntyy polttoaineiden ja energian käytöstä yritysten omissa toiminnoissa, ja 90 prosenttia päästöistä on arvoketjun epäsuoria päästöjä.
Epäsuorista päästöistä valtaosa aiheutuu erilaisista materiaali- ja palveluhankinnoista. Niitä ovat muun muassa paperi, painovärit, painolevyt, koneet, ostetut paino-, jakelu- ja logistiikkapalvelut sekä muut ulkoistetut toiminnot ja ICT-palvelut, kuten IT-palvelut ja internetpalvelinkapasiteetti.
Liittojen hankkeen tavoitteena oli selvittää media-alan ja graafisen teollisuuden ympäristövaikutuksia ja tunnistaa keskeiset toimenpiteet, joilla toimiala pienentää ympäristökuormitustaan ja varmistaa osaltaan kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen. Tiekarttatyön rahoitti Media-alan tutkimussäätiö.
”Hanke on tuonut esille monien alan yritysten edistyksellisen ympäristövastuutoiminnan ja aktivoinut muitakin. Hiilijalanjäljen pienentämisen ohella media-ala vaikuttaa myös merkittävällä positiivisella kädenjäljellä, kun se tuottaa ja jakaa faktapohjaista tietoa ympäristökysymyksistä”, korostaa Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg.
Digitaalisen toiminnan ympäristövaikutukset vaikeampi selvittää
Tiekartat laatineen Gaia Consultingin liiketoimintajohtaja Mari Saario painottaa ilmastotyön merkitystä liiketoiminnalle:
”Megatrendeistä erityisesti digitalisaatio on aiheuttanut suuren murroksen media-alalle. Digitaalisten ratkaisujen ilmastovaikutukset voi olla vaikeampaa tunnistaa ja saada läpinäkyviksi kuin printin, koska ketju on monimutkainen ja siihen kytkeytyvät esimerkiksi teknologiajättien palvelimien energiaratkaisut ja infran rakentaminen.”
”Käytti yritys mitä alustaa tahansa, se voi tehdä ilmastotyötä ja kertoa vaikuttavuudestaan. Tämä on hyvä tapa haastaa omaa liiketoimintaideaa: miksi olemme olemassa, mitä saamme yhteiskunnassa aikaan ja miten tekisimme sen pienemmillä päästöillä. Hiilineutraali yritys saa tulevaisuudessa edullisemmin rahoitusta, hallitsee paremmin riskinsä ja tuottaa todennäköisemmin lisäarvoa”, Saario kannustaa.
Media-alan ympäristövaikutukset ja toimenpiteet kohti hiilineutraaliutta (pdf)
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jukka Holmberg, Medialiitto, 040 735 1690, jukka.holmberg@medialiitto.fi Liiketoimintajohtaja Mari Saario, Gaia Consulting, 050 421 9999, mari.saario@gaia.fi
